Syöpävaara töissä

Monilla sähköliittolaisten työpaikoilla esiintyy tai käsitellään syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia tekijöitä: kemiallisia aineita tai aineryhmiä sekä työmenetelmiä, joissa syntyy syövälle altistavaa pölyä, huurua tai savua tai joissa voidaan altistua syöpävaaralliselle aineelle ihokosketuksen kautta.

Työnantajan on pyrittävä estämään altistuminen syöpävaarallisille yhdisteille ja menetelmille.

Työperäisiin syöpiin sairastuu Suomessa tuhat henkilöä vuosittain. Tavallisimmin kyse on hengityselinten syövistä. Ammattitaudiksi hyväksytään vuosittain noin 150 syöpää. Yleisin aiheuttaja on asbesti, mutta ammattisyöpätapauksia aiheuttavat myös muun muassa puupöly, kvartsi, hitsaushuurut ja arseeni.

Syöpä kehittyy tavallisesti pitkän ajan kuluessa. Altistumisen alkamisen ja syöpäsairauden toteamisen välinen aika on yleensä 10–40 vuotta.

Asbestinpurku edellyttää lupaa ja koulutusta

Asbesti on tunnetuin työelämässä esiintyvä syöpävaarallinen altiste, ja siksi sille on laadittu oma lainsäädäntö. Sen käyttö, maahantuonti ja kauppa on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1994 alkaen, mutta sille voi edelleen altistua esimerkiksi korjaus- ja saneeraustöissä. Rakennuksissa ja laivoissa asbestia käytettiin yleisesti vielä 1980-luvulla.

Asbestipitoisia rakennusmateriaaleja käsiteltäessä asbestikuituja vapautuu ilmaan, josta ne hengityksen mukana saattavat kulkeutua keuhkoihin ja kerääntyä sinne. Kuituja ei näe paljaalla silmällä, eikä niitä voi tunnistaa myöskään hajun perusteella. Niille altistuminen voi aiheuttaa mm. asbestoosia, keuhkosyöpää ja keuhkopussin sairauksia.

Ennen saneeraamisen aloittamista on tehtävä asbestikartoitus ja havaittu asbesti on poistettava asbestinpurkutyönä. Sen tekeminen edellyttää työsuojeluviranomaisen myöntämää asbestipurkutyölupaa ja erikoiskoulutusta. Purkutyötä voi tehdä vain henkilö, joka on rekisteröity asbestipurkutyötyöhön pätevien henkilöiden rekisteriin.

PAH-yhdisteet lymyävät muun muassa Bergmanin putkessa

PAH-yhdisteet eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt on luokiteltu jo 1990-luvulla syöpää aiheuttaviksi. Siksi niitä sisältävien materiaalien purkamisessa on käytettävä alipaineistettua ja osastoitua työtapaa.

Useat näistä yhdisteistä esiintyvät ilmassa pölyihin ja muihin ilmanhiukkasiin sitoutuneina ja haihtuvat huonosti.

PAH-yhdisteitä sisältävää kivihiilipikeä käytettiin vedeneristeenä vanhoissa kerrostaloissa ja ns. Bergmanin putkessa, joka edelsi muoviputkia sähköjohtojen putkitusputkena. Jos Bergmanin putki tulee saneerauksessa vastaan, ollaan näkymättömän vaaran äärellä.

Kreosootti vaatii kertakäyttöisiä suojavaatteita

Sähköpylväiden ja ratapölkkyjen kyllästysaineena käytetty kreosootti on satojen erilaisten yhdisteiden seos. Se sisältää muun muassa PAH-yhdisteitä ja on sen takia syöpävaaralliseksi luokiteltu aine.

Olomuodoltaan se on öljymäinen neste, jonka yhdisteet haihtuvat ilmassa.

Rakennuksien rakenteissa sitä ei ole saanut käyttää vuosikymmeniin.

Kreosootilta suojautuminen vaatii suojavaatteita, jotka voidaan hävittää käytön jälkeen, sekä hengityksensuojainta, joka suojaa hiukkasilta ja kaasuilta. Jos yhdistelmäsuojainta käyttää jatkuvasti työskennellessä, on käytettävä moottoroitua ylipainemaskia. Yhdistelmäsuojaimen voimakas hengitysvastus kun on terveydelle haitallista.

Pöly ei kuulu työpaikalle!

Rakennus-, puutuote-, betoni-, lasi- ja posliiniteollisuudessa sekä kaivostoiminnassa pölyntorjunta on suunniteltava erityisen hyvin: syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat varsinkin hengitettävät piidioksidi- eli kvartsipöly sekä kova- eli lehtipuupölyt.

Pölyntorjunta lähtee siitä, että pölyn muodostuminen jo sinällään pyritään estämään käyttämällä pölyttömiä menetelmiä ja, mikäli se ei ole mahdollista, poistamalla ja sitomalla pölyä entistä tarkemmin.

Vaarallista kvartsipölystä tekee sen pieni hiukkaskoko: pöly pysyy ilmassa pitkään eikä näy ja pystyy tunkeutumaan keuhkorakkuloihin saakka.

Lehtipuupölyä puolestaan syntyy koivua, haapaa, tammea, pyökkiä, pihlajaa, leppää ja pajua työstäessä.

Myös huurut ja pakokaasut vaarana

Ruostumattoman ja haponkestävän teräksen hitsaamisessa ja työstämisessä vaaraa aiheuttavat huurut ja liukoiset kromiyhdisteet. Dieselpakokaasuja puolestaan syntyy, jos tiloissa käytetään dieselmoottoreita eikä riittävästä ilmanvaihdosta huolehdita.

Molemmilta suojautuminen vaatii ilmanvaihtoon satsaamista.

ASA rekisteröi altisteet ja altistuvat

Työntekijöiden altistumista syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille on seurattava työpaikalla. Jos altistumista ei voida muuten arvioida luotettavasti, työnantajan on tehtävä työpaikalla säännöllisesti työhygieenisiä mittauksia ja työntekijöiden biologisia altistumismittauksia.

Työnantajalla on myös velvollisuus ilmoittaa Työterveyslaitoksen ylläpitämään ns. ASA-rekisteriin syöpää aiheuttavista tai sukusolujen perimää vaurioittavista aineista ja työmenetelmistä ja niille altistuvista. Uusimpia rekisteriin ilmoitettavia altisteita ovat kvartsipöly, formaldehydi ja lehtipuupölyt.

Rekisterin avulla pyritään ehkäisemään työhön liittyvää syöpävaaraa, seuraamaan työpaikkojen altistumistilannetta ja kohentamaan työoloja. Työterveyslaitos seuraa rekisteriin ilmoitettujen työntekijöiden syöpäsairastuvuutta määräajoin. Rekisterin avulla työsuojeluviranomaisina toimivat aluehallintovirastot tietävät altistumispaikat ja voivat tarvittaessa tehostaa valvonta- ja neuvontatoimintaansa.