Yhteystiedot  |  FI  EN  |   SV  |

Search
Close this search box.

Konkurssi

Konkurssi, palkkasaatavat ja työsuhteen päättyminen

Konkurssiin asettamisen jälkeen yrityksen asioita alkaa hoitamaan pesänhoitaja, joka yleensä ensi töikseen irtisanoo yrityksen työntekijät, ellei heille ole käyttöä yrityksen jäljellä olevan työkannan loppuun saattamiseksi. Pesänhoitajan pääasiallinen tehtävä on valvoa velkojien etuja, joten työsuhteiden jatkumisen konkurssipesän lukuun ratkaisee yleensä se, onko niillä saavutettavissa parempi taloudellinen lopputulos verrattuna siihen, että työsuhteet päätettäisiin mahdollisimman nopeasti.

Mikäli työsuhteen päättämisperuste on konkurssi, noudatetaan erityistä irtisanomisaikaa, joka on työsuhteen kestosta riippumatta aina 14 päivää. Mikäli yritys on alkanut irtisanomaan työntekijöitään ennen konkurssiin asettamista, pesänhoitaja voi tästä huolimatta irtisanoa ”normaalilla” irtisanomisajalla olevat työntekijät konkurssin perusteella uudelleen ja lyhentää tällä tavoin kulumassa olleita irtisanomisaikoja ja vähentää tällä tavoin pesälle syntyvän velan määrää.

Pelkkä konkurssiin asettaminen ei vielä ratkaise työsuhteen päättymispäivää tai päättämisperustetta, vaan merkitystä on sillä, mikä osapuoli työsuhteen lopulta päättää ja mihin perusteeseen vedoten. Variaatioita on useita, joita kaikkia ei voida tässä yhteydessä käsitellä, mutta työntekijöiden on aina hyvä varmistaa oma yksilöllinen tilanteensa liitosta ennen kuin ryhtyy itse toimimaan asiassa. Hätiköity ja vajavaisen tiedon varassa tehty oma irtisanoutuminen saattaa aiheuttaa jopa karenssin työttömyysturvaan nähden. Varminta onkin yleensä odottaa pesänhoitajan toimia asiassa, ellei ole täysin varma omien toimiensa lopputuloksesta.

Konkurssipesän nopeutettu palkkaturvamenettely

Konkurssipesä voi ELY-keskuksen suostumuksella hakea palkkaturvana työntekijöiden lukuun saatavia, joiden osalta pesänhoitaja on yhdessä palkkaturvaviranomaisen kanssa selvittänyt, että ne voidaan maksaa palkkaturvana. Saatavien määrät ja niiden perusteet tulee siis olla selviä ja riidattomia.

Menettelyllä pyritään siihen, että työntekijöille pystyttäisiin maksamaan lopputili kahden viikon irtisanomisajan päättymiseen mennessä, jotta konkurssipesälle ja valtiolle ei syntyisi lisäkustannuksia viivästyskorkojen ja odotusajan palkkojen muodossa ja työntekijät vastaavasti saisivat lopputilipalkkansa ajallaan.

Suostumus konkurssipesän nopeutettuun palkkaturvamenettelyyn voidaan myös perustellusta syystä evätä. Epääminen on harvinaista, mutta voi tulla kyseeseen, mikäli työntekijän ja työnantajan välillä on sukulaisuussuhde tai taustalta löytyy vanhempi konkurssi, jossa molemmat työsuhteen osapuolet ovat olleet osallisena tai muu sellainen syy, jonka perusteella palkkaturvaviranomainen olettaa järjestelyllä pyrittävän saamaan oikeudettomasti palkkaturvaa jne.

Pesänhoitajan on kuultava työntekijöitä tai heidän edustajaansa palkkaturvana haettavista saatavista. Hakemuksessa on oltava myös mahdollisten vastuunalaisten yhtiömiesten allekirjoitukset tai selvitys heidän kuulemisestaan.

Konkurssipesä hakee kaikkien työntekijöiden palkkoja yhdellä hakemuksella, jonka liitteenä on palkkalaskelmat ja yhteenveto saatavista. Lopputilipalkkojen laskennan ja palkkalaskelmien teko kuuluu yrityksen palkanlaskijan tehtäviin. ELY-keskus maksaa saatavien yhteissumman konkurssipesälle ja konkurssipesä tilittää palkat työntekijöille sekä hoitaa ennakonpidätyksien ja ulosmittauksien tilitykset sekä tekee tarvittavat ilmoitukset mm. tulorekisteriin.

Saatavien valvonta konkurssissa

Saatavia joudutaan myös valvomaan itse konkurssissa, mikäli nopeutettua palkkaturvahakemusta ei tehdä tai sen tekemiseen ei saada ELY-keskuksen suostumusta tai saatavia on niin paljon, että palkkaturvan enimmäismäärä tulee täyteen.

Pesänhoitaja pyytää velkojia ilmoittamaan saatavansa valvontapäivään mennessä, joka asetetaan muutaman kuukauden päähän konkurssin alkamisesta. Työntekijänkin on ilmoitettava palkkasaatavansa konkurssipesälle, ellei niitä ole valmiiksi huomioitu. Valvonta tulee tehdä myös siksi, että työntekijä säilyttäisi oikeutensa myöhemmin maksettavaan palkkaturvaan.

Varattomien konkurssipesien osalta valvontaa ei yleensä tule ja ne raukeavat varojen puutteeseen. Näissäkin tilanteissa tulee kuitenkin pyrkiä nopeutettuun palkkaturvakäsittelyyn, jotta työntekijät eivät joudu normaaliin palkkaturvien käsittelyjonoon, jonka pituus on pääsääntöisesti yli 6kk.

Oman työnantajan ajautuessa konkurssiin asiantuntevaa apua voi pyytää liitosta. Joskus riittää pelkkien ohjeiden antaminen ja pesänhoitaja hoitaa tehtävänsä asiantuntevasti. Toisinaan joudutaan puuttumaan hyvinkin paljon konkurssin etenemiseen, jotta työntekijöiden intressit tulevat asiallisesti huomioiduksi. Valitettavan usein käy niin, että palkkaturvan enimmäismäärän täytyttyä ylimenevä osuus jää työntekijän tappioksi konkurssipesän varattomuuden takia.

Aineistot ja yhteystiedot

Yleiseen työsuhde- ja työehtoasioiden neuvontapalvelunumeroomme
03 252 0700 vastaavat työehto- ja työympäristöasiantuntijamme maanantaista perjantaihin kello 9–15.