Sähköliitto
Käyntiosoite:
Aleksanterinkatu 15, 33100 Tampere
Postiosoite:
PL 747, 33101 TAMPERE
Sivuston sisältö
Pikalinkit
Seuraa meitä
Työtaistelut
Mikä on työtaistelu?
Työtaistelu on yleisnimitys tilanteesta, jossa työnantaja tai työnantajajärjestö ja työntekijäjärjestö eivät pääse sopimukseen työehdoista, ja ne käyttävät painostuskeinoja sopimuksen saavuttamiseksi. Työtaistelua voidaan käydä esimerkiksi työolojen tai palkkojen parantamiseksi. Työtaistelulla voi olla myös poliittinen luonne ja sillä voidaan painostaa valtiovaltaa.
Työtaistelu voi olla lakko, eli työnseisaus, ylityökielto, vuoronvaihtokielto tai työnteon jarruttaminen.
Työtaistelun keskeiset tunnusmerkit ovat joukkoluonne ja painostustarkoitus, jotka voivat tehdä normaalisti hyväksytystä toimenpiteestä työtaistelutoimen. Esimerkiksi yksittäinen työntekijä voi kieltäytyä ylitöistä. Jos ylityöstä kieltäytymisestä tehdään koko työpaikkaa koskeva päätös ja sillä pyritään painostamaan työnantajaa, kyse on työtaistelutoimesta. Samoin työnantajan työnjohto-oikeuden käyttämiseen liittyvä toimenpide voi olla työtaistelutoimenpide, jos sillä pyritään painostamaan työntekijöitä.
Jäsentietojen päivittäminen ja jäsenhankinta
Lakkoavustusta maksetaan vain niille lakkoon osallistuville, joiden jäsenyys on kunnossa lakon aikana. Tarkista sähköisestä asiointipalvelustamme, että yhteystietosi sekä työnantajatietosi ovat ajan tasalla jäsenrekisterissämme, ja päivitä ne tarvittaessa. Jos maksat itse jäsenmaksusi, tarkista, että jäsenmaksusi ovat ajan tasalla. Kun tiedot ovat jäsenrekisterissämme ajan tasalla varmistat, että saat myös sinulle tarkoitetut viestit, esimerkiksi ohjeet mahdollisiin työtaistelutoimiin omalla työpaikallasi!
Lakkoavustusta maksetaan myös uusille lakon aikana liittyneille jäsenille jäsenyyden ensimmäisestä päivästä alkaen. Jäsenyys alkaa siitä päivästä, jolloin liittymisilmoitus/perintäsopimus on saapunut ammattiosaston edustajalle tai liiton jäsenrekisteriin. Jäsenmaksut on maksettava samasta ajankohdasta lukien. Työtaisteluiden uhatessa ja niiden aikana on tärkeää rohkeasti tarjota työpaikalla mahdollisesti järjestäytymättömille työntekijöille Sähköliiton jäsenyyttä. Mitä useampi työtaisteluun osallistuu, sitä vaikuttavampia toimista tulee. Yhdessä olemme aina vahvempia!
Aineistot ja yhteystiedot
Yleiseen työsuhde- ja työehtoasioiden neuvontapalvelunumeroomme 03 252 0700
vastaavat työehto- ja työympäristöasiantuntijamme
maanantaista perjantaihin kello 9–15.
Työtaistelutietopankki
Työtaistelun määritelmä ja oikeudellinen perusta
Työtaistelu on järjestäytyneiden työntekijöiden tai työnantajien käyttämä painostuskeino silloin, kun työehtosopimuksesta ei päästä sopuun.
Työtaistelun muotoja voivat olla muun muassa lakko, ylityökielto, vuoronvaihtokielto tai työnantajan puolella työsulku.
Työtaisteluoikeus perustuu perustuslain takaamaan ammatilliseen yhdistymisvapauteen, vaikka sitä ei mainita nimenomaisesti. Oikeutta säädellään tarkemmin työehtosopimuslaissa ja työriitalain kautta, ja se on turvattu myös kansainvälisillä sopimuksilla.
Jos työtaistelu todetaan lain vastaiseksi, vastuun siitä kantaa ammattiyhdistys, ei yksittäinen työntekijä, ellei hän jatka lakkoa oikeuden päätöksestä huolimatta.
Työtaistelun käynnistäminen ja siitä ilmoittaminen
Lakon aloittaminen edellyttää kirjallista ilmoitusta työnantajaliitolle ja valtakunnansovittelijalle vähintään kaksi viikkoa ennen lakon alkamista. Ilmoituksessa on kerrottava lakon syy, alkamisaika ja laajuus.
Poliittisesta lakosta ja tukilakoista tulee ilmoittaa vähintään seitsemän päivää ennen alkua. Poliittinen lakko voi kestää korkeintaan 24 tuntia.
Ylityökiellosta ei ole säädetty laissa tarkkaa ilmoitusaikaa, mutta käytännössä työnantajalle annetaan vähintään muutamien päivien varoaika, jotta he voivat varautua tilanteeseen. Tässä noudatetaan yleensä hyvää neuvottelutapaa ja työehtosopimuksen mahdollisia määräyksiä. Vuoronvaihtokiellosta ilmoittaminen noudattaa samoja periaatteita kuin ylityökiellossa.
Työnantajat voivat työehtosopimuksettomassa tilassa käyttää työsulkua painostuskeinona.
Sähköliitossa vain liiton hallitus voi päättää työtaisteluvaroituksesta ja sen toimeenpanosta, ja osastojen on ehdottomasti noudatettava hallituksen linjauksia.
Työtaisteluun valmistautuminen työpaikalla
Lakkoon valmistautuminen työpaikoilla tulee hoitaa asiallisesti ja järjestelmällisesti. Lakon alkaessa työntekijöiden on luovutettava työnantajalle kaikki työhön liittyvät välineet ja avaimet. Työpaikalle ei saa palata ilman luottamusmiehen tai lakkotoimikunnan lupaa.
Tiedottaminen on tärkeää koko prosessin ajan, ja liitto antaa sekä luottamusmiehille että suoraan jäsenille toimintaohjeita esimerkiksi verkkosivujen ja jäsenrekisterin kautta.
Työpaikalle on usein syytä perustaa lakkotoimikunta, jonka tehtävänä on hoitaa käytännön järjestelyt ja valvoa lakkorauhaa.
Työsuhdeturva ja työnantajan mahdolliset vastatoimet
Osallistuminen lailliseen lakkoon ei ole pätevä syy irtisanoa työsuhdetta, eikä työnantaja saa syrjiä lakkoon osallistuneita esimerkiksi palkankorotuksissa tai urakehityksessä. Työnantaja ei myöskään saa kysellä työntekijöiltä heidän osallistumisestaan lakkoon.
Jos työntekijän osallistuminen perustuu yhdistyksen päätökseen, ei edes laiton työtaistelu oikeuta työsopimuksen päättämiseen. Lainsäädäntö suojaa yksittäistä työntekijää, ja vastuu toimista on aina järjestäjällä eli ammattiliitolla tai sen osastolla.
Ammattiosastojen rooli
Ammattiosastojen tehtävänä on selvittää, mitkä työpaikat heidän alueellaan kuuluvat lakon piiriin, ja olla yhteydessä työpaikkoihin varmistaakseen valmiuden sekä tarjotakseen tukea ja ohjeistusta. Osastot voivat myös harkintansa mukaan tarjota lisäavustuksia tai käytännön tukea kuten ruokailuja lakkolaisille.
Luottamusmiesten tehtävät ja työntekijöiden ohjeistus
Luottamusmiehet ovat tärkeässä roolissa lakon onnistumisen kannalta, sillä he toimivat tiedonvälittäjinä ja tukihenkilöinä työpaikoilla. Heidän tehtävänään on varmistaa, että kaikki työntekijät tietävät lakkorajaukset ja toimivat liiton ohjeiden mukaisesti.
Lakon aikana työntekijöiden tulee hakea lakkoavustuksia sähköisen asioinnin kautta, ja noudattaa liiton antamia tarkkoja toimintaohjeita, jotta avustukset voidaan maksaa ajallaan.
Päivystys tai varallaolo ja hätätyö
Päivystys- ja varallaolosopimukset on hyvä irtisanoa siten, että ne päättyvät samaan aikaan kuin työehtosopimus. Sopimuskauden aikana nämä sopimukset ovat sitovia, ja ne jatkuvat normaalisti myös ylityökiellon aikana, jos ne ovat voimassa. Uusia päivystys- tai varallaolosopimuksia ei tule solmia ennen uuden työehtosopimuksen voimaantuloa. Päivystyksestä aiheutuvat työt sijoittuvat usein normaalin työajan ulkopuolelle ja luokitellaan siksi ylityöksi, jota ylityökielto koskee.
Hätätyötä voidaan teettää lakon aikana vain, jos työaikalain määrittämät tiukat edellytykset täyttyvät. Lakko tai ylityökielto ei itsessään ole riittävä peruste hätätyölle, mutta niiden seuraukset voivat aiheuttaa tilanteen, jossa hätätyö katsotaan mahdolliseksi. Työnantaja vastaa hätätyön tarpeen arvioinnista, ja liiton keskuslakkotoimikunta tekee tapauskohtaisia rajauksia päivystyksen, varallaolon ja hätätyön osalta jokaisen lakon yhteydessä.
Erityistilanteet: loma, sairaus, koulutus ja työvoima
Vuosilomat, jotka ovat alkaneet ennen lakkoa, jatkuvat normaalisti, mutta jos loma ei ole vielä alkanut, sen ajankohta siirtyy.
Sairastumisen ajankohta vaikuttaa siihen, saako työntekijä sairausajan palkan vai sairauspäivärahaa.
Lakon aikana koulutukseen voi osallistua, jos se ei sisällä lakonalaista työtä.
Työharjoittelut ja oppisopimukset kuuluvat lakon piiriin, ellei kyseessä ole työpaikan ulkopuolinen osuus.
Ulkopuolista ja ulkomaista työvoimaa ei saa käyttää lakonalaisten tehtävien korvaamiseen.
Lakon vaikutukset, loppuminen ja työhön paluu
Lakon aikana työntekijöillä ei yleensä ole oikeutta työnantajan tarjoamiin luontoisetuihin, ja myös esimerkiksi arkipyhäkorvaukset voidaan evätä.
Jos työ estyy toisen työntekijäryhmän lakon vuoksi, työntekijällä on oikeus palkkaan enintään seitsemän päivän ajalta.
Lakon lopettamisesta sovitaan yleensä liiton ja työnantajaliiton välillä, ja työntekijät palaavat tällöin töihin säilyttäen aiemmat työsuhteeseen perustuvat etunsa, mikäli palaavat sovitussa ajassa.