Työmarkkinasyksy on ollut raskas ja lisännyt kansalaisten epävarmuutta tulevasta. Luvattua talouskasvua ei ole tullut. Työllisyystilanne on heikentynyt entisestään. Toimeentulopaineet koskevat varsinkin pienituloisia, työttömiä ja perheitä. Juuri tässä tilanteessa ay-liikkeen työelämän oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvotyölle on erityistarve!
Suomen työttömyysaste on noussut EU:n toiseksi korkeimmaksi, ja se on jo kymmenessä prosentissa. SAK:n tilastojen mukaan syyskuussa 2025 työttömiä oli noin 32 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Poikkeuksellisen huolestuttavaksi tilanteen tekee se, että työmarkkinoille on pesiytymässä sekä korkea työttömyys että työvoimapula tietyillä aloilla. Ristiriitaa selittävät osaamisvaje, koulutusleikkaukset, alueelliset kohtaanto-ongelmat sekä heikko työhyvinvointi ja uupuminen monilla palvelualoilla.
Sähköliittolaisittain tilanne on edelleen valoisampi kuin monilla muilla aloilla: jäsenistömme työttömyysprosentti on tällä hetkellä noin 5. Se on alle valtakunnallisen keskitason. Alan osaajille löytyy siis edelleen töitä, vaikka vaihtelua on alueittain ja erityisesti rakennusalalla eletään vaikeita aikoja. Talouskasvun koittaessa sähköaloille voidaan odottaa kovaa kilpailua osaavasta työvoimasta.
Puolustusteollisuus valopilkkuna muutosneuvotteluaallon keskellä
Syksyä ovat synkistäneet lukuisat muutosneuvottelut. Useiden suurten yritysten – erityisesti teollisuudessa ja rakentamisen arvoketjuissa – tavoitteena on vähentää tuhansia työntekijöitä.
Teollisuuden näkymät ovat edelleen heikot. Investoinnit siirtyvät epävarmuuden vuoksi tulevaisuuteen, ja vientimarkkinoiden haasteet näkyvät suoraan tuotannossa, työllisyydessä ja alihankintaketjuissa.
Puolustusteollisuus on poikkeus. Euroopan turvallisuustilanne on synnyttänyt kasvua ja investointeja, ja alalle on rekrytoitu paljon uutta työvoimaa. Myös yksittäisillä toimialoilla ja yrityksillä menee kohtuullisen hyvin – mikä ei valitettavasti riitä kääntämään kokonaistilannetta.
Lapsikorotuksen poistaminen ajaa tinkimään välttämättömästä
Hallitus on tehnyt historiallisen laajoja leikkauksia sosiaaliturvaan. SAK:n mukaan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta on leikattu yhteensä noin 900 miljoonaa euroa.
Leikkaukset ovat heikentäneet työttömien toimeentuloa nopeasti ja jyrkästi, lisänneet eriarvoisuutta ja iskeneet erityisen rajusti naisiin ja lapsiperheisiin.
Ansiopäivärahan keston lyhentäminen, omavastuupäivien lisääminen, lapsikorotuksen poistaminen sekä asumistuesta ja perusturvasta leikkaaminen ovat ajaneet tuhansia ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle.
SAK:n selvitysten mukaan lapsiperheköyhyys on lisääntynyt Suomessa merkittävästi kuluneen vuoden aikana. Työttömyysturvan lapsikorotuksen poistaminen vei monelta perheeltä useita satoja euroja kuukaudessa. Perheissä joudutaan tinkimään ruoasta, lääkkeistä ja monista muista normaaleista asioista.
Työnantajan valta työpaikalla jatkaa kasvamistaan
Hallitus on jatkanut työmarkkinapolitiikassaan linjaa, jonka tavoitteena on heikentää työntekijöiden turvaa ja asemaa työpaikoilla. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistelussa lakipaketteja, jotka muuttavat arkea monilla työpaikoilla. Keskeiset muutokset ovat:
- Työntekijän irtisanominen helpottuu – jatkossa riittäisi pelkkä ”asiallinen syy”.
- Määräaikaisia työsopimuksia voi jatkossa tehdä vuoden ajaksi ilman erityistä perustetta.
- Takaisinottovelvoite poistuu alle 50 henkilön yrityksissä.
- Lomautusilmoituksen varoaika lyhenee 14 päivästä 7 päivään.
- Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu 1.1.2026 alkaen
Nämä toimet heikentävät työntekijän oikeusturvaa, lisäävät epävarmuutta, määräaikaisuuksia ja epätyypillisiä työsuhteita. Valta työpaikoilla siirtyy pitkälti työnantajalle.
Alipalkkauksen kriminalisointi ja tilaajan vastuuttaminen kitkisivät hyväksikäyttöä
Syksyn aikana esille nousi Meyerin Turun telakan aliurakoitsijoiden palveluksessa työskennelleiden ukrainalaisten työntekijöiden räikeä hyväksikäyttö: työpäivät venyivät jopa 14 tuntiin, lisiä ei maksettu, ja heitä painostettiin ylipitkiin vuoroihin.
Tapauksessa on kyse rakenteellisesta ongelmasta, ei yksittäisestä väärinkäytöksestä. Viimeisimpänä olemme nähneet vastaavaa myös marjanpoimijoiden kohtelussa.
Ay-liike liike vaatii lainsäädäntöä, joka kriminalisoi alipalkkauksen ja jossa tilaajalla on selkeä vastuu koko alihankintaketjusta. Suomalaisen työelämän pelisääntöjen oltava samat kaikille – myös ulkomaalaisille työntekijöille, jotka tekevät työnsä Suomessa.
Koulutusleikkaukset syövät kilpailukykyämme
Sähköliitto on jo usean vuoden ajan tuonut esiin huolensa ammatillisen koulutuksen laadusta. Vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformi ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita – päinvastoin.
Tutkimukset osoittavat, että opetustunnit ja lähiohjaus ovat vähentyneet, työpaikoilla tapahtuva oppiminen ei ole riittävän laadukasta tai suunnitelmallista ja valmistuvien osaamistaso vaihtelee liikaa. Ammatillisen koulutuksen kriisi on todellinen.
Sen sijaan, että hallitus panostaisi osaamiseen ja työvoiman saatavuuteen, se on suunnitellut uusia leikkauksia koulutukseen. Työelämän tilanne edellyttäisi aivan päinvastaista. Tilanteen korjaamiseen tarvitaan mahdollisimman laajaa keskustelua.
Kilpailukykymme syntyy osaamiseen ja työelämän laatuun panostamalla.
Meitä tarvitaan entistä enemmän
Kun yksittäinen työntekijä on entistä haavoittuvammassa asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa, ay-liikkeen rooli on korvaamattoman tärkeä.
Kutsunkin kaikkia toimintaan. Tehtävämme on puolustaa työntekijöiden oikeuksia, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja järjestäytymistä, pitää kiinni reilun työn periaatteista ja vaatia parempaa tulevaisuutta suomalaisille työntekijöille
Me olemme se voima, joka huolehtii, että Suomessa on jatkossakin oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen työelämä.
Kirjoitus on tiivistelmä edustajiston syyskokouksessa 13. marraskuuta pidetystä työmarkkinakatsauksesta.