Vuosi on käynnistynyt taloudessa kaksijakoisissa merkeissä. Työttömyys on edelleen noussut, investointipäätöksiä lykätään ja monella alalla odotetaan kysynnän piristymistä. Samaan aikaan energiamarkkinat heilahtelevat ja työelämää koskeva lainsäädäntö muuttuu. Kaikki tämä heijastuu pitkälle tulevaisuuteen.
Tammikuussa työttömyysaste ylitti jo kymmenen prosenttia, ja työttömiä työnhakijoita oli kymmeniä tuhansia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Sähköliiton jäsenistä tammikuussa työttömänä oli 6,2 prosenttia, vähemmän kuin edellisinä kahtena vuonna samaan aikaan. Kun otetaan huomioon alan kausivaihtelu ja taloustilanne, se on varsin hyvä luku, joka kertoo selkeästi alan osaamisen kysynnästä. Toisaalta vasta kevään edetessä nähdään, alkaako työttömyys kasvaa myös sähköisillä aloilla.
Vakaa energia vakauttaa kansantalouttakin
Vuoden alku on jälleen muistuttanut meitä sähkömarkkinan sääherkkyydestä.
Sähköntuotantomme rakenne on muuttunut nopeasti. Tuulivoiman kasvu on lisännyt merkittävästi sääriippuvuutta. Kun tuulee, sähkö on halpaa. Kun ei tuule, hinnat nousevat.
Halpa ja vakaa sähkö ei ole vain teollisuuden kilpailukyvyn perusta, vaan koko kansantalouden kustannustason ankkuri. Kohtuuhintainen energia pitää asumisen, ruoan, liikkumisen ja palvelujenkin hinnat alempana, hillitsee inflaatiota ja suojaa tavallisten perheiden ostovoimaa.
Vireillä olevat vihreän siirtymän investoinnit ja datakeskushankkeet lisäävät energian kulutusta tulevina vuosina, jolloin sähköntuotantoa on tarve kasvattaa järkevällä tavalla. Se edellyttää lisää perusvoimaa ja strategista varastointikapasiteettia, mutta rakentamisvaiheen riski ei saa jäädä yksin markkinoiden kannettavaksi. Tueksi tarvittaneen julkinen riskimalli. Se on yksi energiapolitiikan keskeisistä kysymyksistä.
Kysyntä, investoinnit ja osaaminen luovat työpaikkoja
Viime kuukausien lakimuutoksilla helpotetaan irtisanomista ja määräaikaisten työsopimusten solmimista. Ajatellaan, että työllistämisen riskin pienentyessä yritykset palkkaisivat rohkeammin. Kun kysyntä on vaisua ja investoinnit varovaisia, irtisanomisen helpottaminen ei kuitenkaan synnytä rekrytointiaaltoa. Ei kyllä parempanakaan aikana.
Yrittäjien omissa kyselyissäkään irtisanomiseen liittyvät riskit eivät ole olleet keskeisin työllistämisen este, vaan työvoiman tarve, osaavan työvoiman saatavuus, kysynnän vaihtelu, palkkakustannukset ja työn sivukulut.
Muutoksilla heikennetään entisestään työelämän luottamusta, joka on suomalaisen työmarkkinamallin kivijalka, sekä koko työmarkkinoita.
Panostamme järjestötoimintaan
Tänä vuonna panostamme entistä enemmän läsnäoloon oppilaitoksissa ja työpaikoilla sekä luottamushenkilöiden tukemiseen. Siksi kaksi uutta järjestöasiantuntijaa on aloittanut työnsä meillä.
Sähköliitto ei ole pelkkä vakuutus työelämän ongelmatilanteiden tai työttömyyden varalle. Se on kansalaisjärjestö – yhteisö, jossa osallistuminen tuottaa lisäarvoa. Aktiivit saavat osaamista, verkostoja ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Jäsenet saavat turvaa ja neuvotteluvoimaa. Työpaikat saavat koulutettuja luottamushenkilöitä ja rakentavaa yhteistyötä.
Me Sähköliitossa uskomme vakaasti siihen, että vahva ammattiyhdistysliike on osa ratkaisua – ei ongelma. Vakaa energia, osaava työvoima ja luottamukseen perustuva työelämä ovat Suomen kilpailukyvyn perusta.