Sähköliittolaisia kokoontui yhdessä noin 400:n muun SAK:laisten liittojen aktiivin ja luottamushenkilön kanssa suureen yhteistapaamiseen perjantaina 6. lokakuuta Pasilan Triplan kokouskeskukseen.
SAK:ta hallitusohjelman esitysten kolmikantavalmistelussa edustavat työmarkkinapäällikkö Rami Lindström ja sosiaaliasioiden päällikkö Pirjo Väänänen kertoivat, millaista työskentely on, kun hallitus on tehnyt päätökset jo etukäteen.
Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n eli sikäläisen SAK:n pääekonomisti Laura Hartman puolestaan avasi ns. Ruotsin mallin periaatteita ja totesi, että se on naapurimaassamme taannut molemmille osapuolille voittoja.
– Olemme katsoneet mielenkiinnolla, mutta myös kauhulla, mitä Suomessa tapahtuu, hän kommentoi naapurimaan tilannetta.
Esitimme muutamalle mukana olleelle sähköliittolaiselle kysymyksiä kuulemastaan sekä seuraavan päivän Tulevaisuus tänään -tapahtuman aiheista. Osa heistä kun jatkoi tähän SAK:n perinteiseen keskustelutapahtumaan.
Syksyn ajan kaikkialla näkyvän #PainavaSyy-tunnisteen kunniaksi pyysimme sähköliittolaisia lopuksi jatkamaan lausetta Nyt on painava syy…
Petri Samiola: Ollaan aktiivisia työpaikka-, osasto- ja liittotasolla
Mitä hallitus voisi aidolla kolmikantavalmistelulla parhaimmillaan saavuttaa?
‒ Nyt asiat ovat päässeet jo valitettavan pitkälle. Jos aidosti päästäisiin keskustelemaan ja vaikuttamaan asioihin, tulisi rauha työmarkkinoille ja olisi mahdollisuus löytää molemmille osapuolille mahdollisia ratkaisuja.
Mitä asioita voisimme omaksua Ruotsin sopimisen mallista?
‒ Siitä voitaisiin ottaa oppia, jos työnantajat ja hallitus haluaisivat aidosti keskustella eivätkä kaivaisi pullasta pelkästään rusinoita.
Milloin Suomen työmarkkinoilla on viimeksi ollut yhdessä tekemisen meininki?
‒ Ei sellaista ole ollut sinä aikana, kun minä olen ollut mukana toiminnassa. On vain menty askel kerrallaan pahempaan suuntaan.
Miten me sähköliittolaiset voimme vaikuttaa yhteiskunnan kehityssuuntaan?
‒ Olemalla aktiivisia työhuonekunnissa ja työpaikoilla sekä liitossa ja osastoissa, edistämällä mahdollisuuksien mukaan sopimiskulttuurin palauttamista.
"Nyt on painava syy vaatia sopimiskulttuurin palauttamista."
Jari Korpela: Suomen malli syntyy yhdessä keskustellen
Mitä hallitus voisi aidolla kolmikantavalmistelulla parhaimmillaan saavuttaa?
‒ Vakautta ja luottamusta työmarkkinoille.
Mitä asioita voisimme omaksua Ruotsin sopimisen mallista?
‒ Ehkemme voi kopioida Ruotsin mallia ainakaan hallituksen esittämällä tavalla, vaan työmarkkinoitamme pitää kehittää Suomen mallilla. Keskustelu tulee käydä yhdessä ja katsoa, johtaako se johonkin, minkä takana kaikki osapuolet voisivat olla.
Milloin Suomen työmarkkinoilla on viimeksi ollut yhdessä tekemisen meininki?
‒ Ei tule minun ay-aktiivin uraltani sellaista mieleen.
Miten me sähköliittolaiset voimme vaikuttaa yhteiskunnan kehityssuuntaan?
‒ Meidän tulee näyttää hallitukselle yhdessä muiden ammattiliitojen kanssa, ettemme hyväksy sanelupolitiikkaa emmekä oikeuksiemme polkemista. Järjestäytymisasteemme täytyy saada nousemaan. Se vaatii työtä, mutta uskoisin ihmisten hiljalleen ymmärtävän asian tärkeyden.
"Nyt on painava syy ymmärtää, mitä hallituksen suunnittelemat toimet oikeasti tarkoittavat ja kuinka ne kutakin koskettavat."
Arto Mäkinen: Palkansaajien tulkintaoikeus on kopioimisen arvoinen
Mitä hallitus voisi aidolla kolmikantavalmistelulla parhaimmillaan saavuttaa?
‒ Tasapainoisen hyvinvointiyhteiskunnan. Elinkeinoelämän keskusliitto halusi aikoinaan lopettaa kolmikantaiset neuvottelut, ja nyt ollaan tässä.
Mitä asioita voisimme omaksua Ruotsin sopimisen mallista?
‒ Meillekin on muotoutunut ns. yleinen linja, jonka vientialat ovat sopineet. Ruotsin mallissa muutkin liitot ovat olleet ollut neuvottelutulosta hyväksymässä. Jos aitoja liittokierroksia ei enää käydä, parempi olisi päästä edes hyväksymään tulos ja asettamaan neuvottelutavoitteet.
‒ Voisimme omaksua myös palkansaajien tulkintaoikeuden riitatilanteessa. Ei ihme, ettei Ruotsissa lakkoilla, kun työnantajan etu on alkaa neuvotella! Suomeen voitaisiin kopioida myös henkilöstön parempi edustus hallinnossa.
Milloin Suomen työmarkkinoilla on viimeksi ollut yhdessä tekemisen meininki?
‒ En muista sellaista aikaa… valitettavasti.
Miten me sähköliittolaiset voimme vaikuttaa yhteiskunnan kehityssuuntaan?
‒ Vastustamalla hallituksen esittämiä raskaita heikennyksiä.
"Nyt on painava syy nousta ylös ja sanoa: Ei käy! Tätä emme hyväksy!”
Pasi Lapinlehto: Työelämän parantaminen alkaa työpaikkatasolta
Mitä hallitus voisi aidolla kolmikantavalmistelulla parhaimmillaan saavuttaa?
‒ Palauttaa luottamuksen ja yhteisen suunnan, jolla Suomen kilpailukykyä parannetaan turvaamalla samalla myös työntekijöiden hyvinvointi. Jo useamman vuoden työmarkkinatilanteiden ennustettavuus on ollut huteralla pohjalla, mikä on heijastunut työpaikoille ja varmasti myös neuvottelupöytiin, kun yhteistä suuntaa ei ole ollut.
Mitä asioita voisimme omaksua Ruotsin sopimisen mallista?
‒ Työntekijäpuolen tulkintaetuoikeuden toimivuutta tulisi tutkia meilläkin. On kaikkien etu, jos se nopeuttaa riita-asioiden käsittelyä, kun työpaikan muutostilanteet käydään tarkemmin läpi yhdessä henkilöstön kanssa. Tämä varmasti vähentää ristiriitatilanteita.
Milloin Suomen työmarkkinoilla on viimeksi ollut yhdessä tekemisen meininki?
‒ Sitä en valitettavasti ole päässyt kokemaan. Taitaa olla enemmän kyse tupo-ajasta, joka ei ole minulle niin tuttua. Yksittäisen esimerkin nostaisin sentään omalta sopimusalaltani sähköistys- ja sähköasennusalalta: urakkatyöryhmän työnantajapuolen ja Sähköliiton edustajien työskentelystä yhdessä olen kuullut hyvää palautetta.
Miten me sähköliittolaiset voimme vaikuttaa yhteiskunnan kehityssuuntaan?
‒ On tärkeää käydä työelämään liittyviä keskusteluja ihan siellä työpaikkatasolla. Jokaisen työntekijän tulee pyrkiä parantamaan omaa ja työkavereidensa asemaa työpaikalla. Se perustuu luottamukseen ja hyvään keskusteluyhteyteen työntekijöiden ja työnantajan välillä. Työpaikka on vahvempi, kun kummankin osapuolen edut ja vastuut huomioidaan.
"Nyt on painava syy viimein palauttaa luottamus sopimiseen."
