Pääluottamusmiehet Unto Tiainen (oik.) Parikkalasta, Jari Silvennoinen Punkaharjulta, Pasi Ylönen Rautalammelta ja Tapio Sarin (vas.) Laitilasta sekä Sähköliiton alueasiantuntija Jani Ekman (toinen vas.) kuulolla seminaarissa.
Joulukuun alussa työnseisaus yli kymmenellä voimalaitoksella yhteistuumin hallituksen heikennyksiä vastaan. Tammikuun lopulla yhteinen julkilausuma siitä, että työntekijöiden oikeuksia puolustetaan tarvittaessa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Ja nyt huhtikuussa yhteinen luottamushenkilöseminaari.
Energia-alan palkansaajia edustavat ammattiliitot yli keskusjärjestörajojen ovat viime aikoina tiivistäneet yhteistyötään. 12.–13. huhtikuuta Sähköliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n, Ammattiliitto Pron, Suomen Konepäällystöliiton ja Insinööriliiton energia-alan luottamushenkilöt kokoontuivat yhteiseen seminaariin Tampereelle. Kaksipäiväisen tapahtuman annin perusteella yhteistyön ja rintaman voi ennustaa yhä tiivistyvän.
Valtakunnansovittelija: Tessit kaipaavat yksinkertaistamista
Seminaarin alustajiksi oli kutsuttu nimekkäitä asiantuntijoita: valtakunnansovittelija Anu Sajavaara, työministeri Arto Satonen, Energiateollisuus ry:n johtaja Timo Yli-Koivisto ja SAMAKin pääsihteeri Antti Rinne.
‒ Meillä ei ole ollut paljon poliittisia lakkoja. Meidän kaikkien pitäisi nyt pyrkiä ennustettavuuteen ja vakauteen. Jos hallituksen heikennyksiin haetaan ensi talvena kompensaatiota tes-pöydän kautta, vaikeaa tulee olemaan, ennusti valtakunnansovittelija.
Hän kehotti paikalla olijoita, joista osa kuuluukin tes-neuvottelukuntaan, käymään tessejä tarkemmin lävitse ja miettimään yksinkertaistamista. Esimerkkinä hän mainitsi joissakin sopimuksissa kummittelevan atk-lisän, joka ei ole enää ajanmukainen, kun tietotekniikka on enimmäkseen arkipäivää eri aloilla.
Kuten olettaa sopii, työministeri sai vastattavakseen yleisökysymyksiä. Huolta luottamushenkilöissä herätti muun muassa se, voiko yrityskohtaisessa sopimisessa käydä pahimmillaan niin, että syntyykin kaksi erilaista työehtosopimusta, jos ammattiliiton jäsenten puolesta neuvottelee luottamusmies ja järjestäytymättömien työntekijöiden puolesta joku muu.
‒ Näen asian enemmän niin, että silloin kaksi työntekijöiden edustajaa neuvottelee yhdessä. Kahta sopimusta ei voi olla, Arto Satonen vastasi.
Loviisan ydinvoimalan sähköliittolainen pääluottamusmies Arto Mäkinen kummasteli ministerille kiireen tuntua.
‒ Työrauhaa ja paikallista sopimista koskevat lait yritetään saada voimaan nopeasti. Pitäisikö ottaa aikalisä eikä runnoa väkisin? hän kysyi.
‒ Työrauhalainsäädäntöä on uudistettu isommin vuonna 1946. Nämä asiat ovat sellaisia, että niiden vaikutukset nähdään vasta jälkikäteen. Yritämme kuitenkin löytää paikalliseen sopimiseen siedettävän ratkaisun niin SAK:n kuin Suomen Yrittäjienkin kannalta, vastasi Satonen.
Tessin tarvitsijoita on työpaikoilla enemmistö
Seminaarin paneelikeskustelussa sivuttiin toisiinsa kiinteästi liittyviä paikallista sopimista ja yleissitovuutta ja arvioitiin yhteistyön mahdollisuuksia. Keskusteluun osallistuivat Sähköliiton vastaava sopimusasiantuntija Jari Ollila, Ammattiliitto Pron sopimuspäällikkö Petteri Hyttinen, JHL:n sopimusasiantuntija Kari Lehtinen, Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa ja Konepäällystöliiton sopimusalavastaava Pasi Korhonen.
‒ Meidän pitäisi tiivistää yhteistyötämme. Jos ryhtyisin idealistiksi, ajattelisin, että työehtosopimuksen tarvitsijoita on yrityksissä niin paljon enemmän kuin muita, eri liittojen jäseniä tosin. Pitäisi nähdä yhteinen asia eikä jakaa porukkaa tarpeettomasti, rinnastaa esimerkiksi vuoromestaria työnantajaan Jari Ollila totesi.
Yleisökysymyksen perusteella pohdittiin tilannetta, jossa useampi liitto käy oppilaitoksessa houkuttelemassa opiskelijoita omiin riveihinsä, kilpailee samoista jäsenistä. Siksi tarpeellisena pidettiin, että liitoilla on oma profiili.
Panelistit halusivat kuulla yleisöltä, miten yhteistoiminta sujuu työpaikoilla. Vastauksien perusteella yhteistyön sujuminen riippuu henkilöistä, erityisen paljon luottamusmiehistä.
