Työvaatteiden hankinnan ja huollon lyhyt oppimäärä

Keltainen takki ja toinen keltainen takki. Kummankaan kantaja ei jää työympäristössään huomaamatta, eli molemmat takit ovat näkyvyydeltään yhtä turvallisia. Jälkimmäisen hinta vain on merkittävästi tyyriimpi kuin ensimmäisen. Miksi? Mitä saa maksamalla enemmän, ja miksi niin kannattaa tehdä?

Omexomin työsuojeluvaltuutettu ja Sähköliiton työympäristöasiain johtokunnan jäsen Tapio Merilehto oli edellisellä kertaa mukana työpaikkansa vaatekertojen kilpailuttamisessa. Hän toteaa ykskantaan, että ergonomia maksaa, ja perustelee:

‒ Toiset valmistajat näkevät paljon vaivaa sen eteen, mittaavat ja testauttavat: Onko housujen polvitasku oikeassa kohtaa, kun polvisuoja tulee paikoilleen? Miten mitoitus toimii: kun pienempi tai rotevampi kaveri tai nainen vetää työvaatteessa jumppaa, taipuuko materiaali, onko väljyyttä ja joustoa oikeissa kohdissa? Joillakin valmistajilla on erikseen mallistot naisille. Halvemmissa varusteissa kaikkia huomioon otettavia asioita ei välttämättä ole mietitty riittävästi.

Väärä mitoitus on turvallisuusriski

Tapio kertoo esimerkkinä asentajasta, jonka työvaatteet jäivät hihoista ja lahkeista lyhyiksi ja väljinä liehumaan. Näky oli aivan toisenlainen, kun ylle vihdoin löytyi oikeankokoiset ja -malliset varusteet. Samalla asentajan turvallisuuskin parani. Väljyys väärässä kohtaa vaatetta on turvallisuusriski.

‒ Tarvittaessa tulee vaikka teettää työntekijälle sopivat työvaatteet, jotta turvallisen työskentelyn edellytykset täyttyvät. Jos työntekijän jalkineet vaativat esimerkiksi ergonomisesti erityisominaisuuksia, ne pitää hankkia. Jokin aika sitten tuli eteen tapaus, jossa työnantaja oli ”sopinut”, että työntekijät maksavat turvajalkineiden hinnasta puolet. Ei näin! sanoo Sähköliiton työympäristöasiain johtokunnan puheenjohtaja Pasi Lapinlehto.

Ergonomia ei ole ainut tekijä, joka nostaa vaatteen hintaa. Esimerkiksi valokaarisuojatuiksi voidaan sertifioida vain sellaiset vaatteet, joiden muotoilu ja kankaan ominaisuudet täyttävät vaaditut standardit, mikä vaikuttaa oleellisesti niiden hintaan.

Kun vaatteiden ergonomia ja suojaustaso otetaan huomioon, Tapion mukaan sähköalan työvarusteiden varteenotettavia toimittajia on puolenkymmentä. Eikä riitä, että tuote on hyvä; toimittajan tulee tuntea tuotteensa ja kyetä vastaamaan sähköalan ammattilaisten kysymyksiin sen ominaisuuksista.

Miten niitä hankitaan?

Eri työnantajat hoitavat hankinnat eri tavoin. Jotkin pisteyttävät yksittäiset tuotteet niin, että kullakin työntekijällä on käytössään tietty pistemäärä, jonka puitteissa voi hankkia tarvitsemansa.

Tapio kehaisee omaa työnantajaansa, joka tekee hankintoja sitä mukaa kuin työntekijät niitä katsovat tarvitsevansa.

Pasin työpaikalla Are Oy:ssä työvaatteet hankitaan valtakunnallisilta sopimustoimittajilta ja työntekijöillä on mahdollisuus antaa työvaatteita koskevia kehitysideoita. Käytössä olevaa mallistoa onkin ajan kuluessa aina hieman paranneltu vastaamaan paremmin asentajien tarpeita.

‒ Meillä työnantaja kyselee etukäteen tarkasti ja koko työsuojeluorganisaatio on mukana käymässä läpi sitä, millaisia varusteiden tulisi olla. Hankinnan tapoja on monia, ja tärkeintä on, että tarpeet ja vaatimukset käydään varusteita käyttävän henkilöstön kanssa lävitse. Heillä on paras tieto. Vaatetoimittajilta otetaan myös mieluusti tuotteita testattavaksi, Tapio komppaa.

Asetus edellyttää mutta käytäntö ohjaa hybridimalleihin huollossa

Entä sitten työvaatteiden huolto? Valtioneuvoston asetus henkilönsuojainten käytöstä edellyttää, että työnantaja huolehtii puhdistamisesta ja huoltamisesta. Sähköisillä aloilla työpaikoilla noudatetaan erilaisia malleja käytännön syistä. Pesulapalvelusopimuksista huolimatta kaikki työntekijät eivät pysty aina hyödyntämään niitä. Työ voi olla niin liikkuvaa, ettei pesula ole lähellä.

‒ Kukaan reissutöitä paljon tekevä tuskin lähtee ajamaan työkohteesta kymmeniä kilometrejä viemään vaatekertaa pesuun. Joskus on vain järkevämpää pestä kotona, kunhan pinttymät ovat tavanomaisia, Tapio perustelee työpaikkojen hybridimalleja, joissa työvaatteita sekä pestään kotona että pesetetään pesulassa.

‒ Esimerkiksi rasvaan tuhriutuneet työvaatteet ovat asia erikseen. Niitä ei kotipesuun voi viedä, hän jatkaa.

Sähköliiton työympäristöasiain johtokunta on keskustellut vaatehuollosta ja todennut, että kun vaatteet pesetetään keskitetysti pesulassa, se on myös ympäristön kannalta järkevää. Pesuprosessin tulee olla riittävän tehokas mutta säilyttää vaatteiden suojaus- ja heijastusominaisuudet.

Mitä asetus sanoo?

Valtioneuvoston asetus 427 vuodelta 2021 ohjaa henkilönsuojainten valintaa ja käyttöä työssä.