Pekka Wirolasta seuraavilla kierroksilla on hyvä lisätä yhteydenpitoa niin omien sopimusalojen neuvottelijoiden kesken kuin liittojen välillekin.
Vaikka pääsopimusalojemme työehtosopimusneuvottelut eivät kaksosia olleetkaan, neuvottelutulosta edeltäneissä tapahtumissa on paljon samaa. Kummallakin alalla ratkaisun syntymistä vauhditti neuvottelujen katkaiseminen. Sähköistys- ja sähköasennusalalla tapahtumat suorastaan vyöryivät sen jälkeen: maanantaina 5. toukokuuta neuvottelut katkesivat, torstaiaamuna 8. toukokuuta osapuolet palasivat neuvottelupöytään, ja illansuussa ilmoitettiin neuvottelutuloksesta.
Neuvottelukuntamme puheenjohtaja Pekka Wirola kertoo, mikä aukaisi jumittuneelta näyttäneen tilanteen:
– Osapuolet tulivat vastaan tavoitteissaan ja halusivat jatkaa neuvotteluita vielä nopealla aikataululla niiden katkettua.
– Totta kai neuvottelujen katkaiseminen loi painetta löytää ratkaisu. Se on merkittävä toimenpide, joka voi johtaa työtaisteluihin ja siihen, että neuvottelut jatkuvat sovittelijan johdolla. Silloin kumpikaan osapuoli ei välttämättä saa mitään ylimääräistä. Työnantajapuolella oli tiedossa, että hallintomme oli kokoontumassa neuvotteluiden katkettua, hän lisää.
Sopimusalojen väliselle viestinvaihdolle on enemmänkin sijaa
Sähköistys- ja sähköasennusalan viralliset neuvottelut jatkuivat kolme kuukautta, mutta niihin valmistautuminen alkoi Sähköliitossa jo joulukuussa. Siksi neuvottelutuloksen saavuttaminen vaikeidenkin vaiheiden jälkeen ja sen hyväksyminen osapuolten hallinnoissa uudeksi työehtosopimukseksi 1.4.2025–31.3.2028 on helpotus.
– Sopimukseen pääseminen oli tällä kertaa erittäin hankalaa. Hallituksen työelämää koskevat lakimuutokset aiheuttivat neuvotteluihin ylimääräistä kitkaa. Meidän pääteemoihimme kuului paikallisen sopimisen oikeuksien rajoittaminen ja painavan syyn kirjaaminen henkilöperusteiseksi irtisanomisperusteeksi. Työnantajat taas näkivät ne päinvastoin.
Sovittujen 13 yhteisen neuvottelupäivän lisäksi lopputulokseen pääsemistä edelsi lukuisia pientyöryhmäkokouksia, neuvotteluosapuolien sisäisiä ja toimistojen välisiä palavereita, puhelupäiviä neuvottelukunnan ja sähköistys- ja sähköasennusalan johtokunnan kesken. Yhteyttä pidettiin myös energia-, ICT- ja verkostoalan neuvottelijoihin.
– Viimeksi mainittua saisi olla enemmänkin, sopimusalojen välistä tiedon ja kokemuksien vaihtoa.
Ei pääluottamusmiestä? Turvana paikallisen sopimisen työryhmä
Mitkä seikat uudessa työehtosopimuksessa lämmittävät ns. yleisen linjan mukaisen palkkaratkaisun lisäksi sähköliittolaista eniten?
– Paikallisen sopimisen työryhmää koskeva teksti on meille tärkeä. Pääluottamusmies on ensisijainen sopija, mutta jos häntä ei ole valittu, työntekijöitä edustaa kaksi henkilöä. Pystyimme pitämään myös koeajan entisellään neljässä kuukaudessa.
Pekka Wirola nostaa esille lisäksi perhevapaauudistuksen, reserviharjoitusajan palkan sekä tekstiselvennykset muun muassa urakkapuolen määräyksiin ja laskentaesimerkkeihin.
– Hinnoitteluesimerkit vähentävät riitojen mahdollisuutta, ja reserviharjoitusajan korvaus koskee nyt täysimääräisenä kaikkia työntekijöitä, ei vain ns. huoltovelvollisia.
Kompensaation kirot
Kun kahden tai kolmen vuoden kuluttua neuvoteltaneen taas, mitä neuvottelukunnan puheenjohtaja toivoo?
– Toivon, että niissä käydään oikeasti keskustelua alan työehdoista eikä jouduta taistelemaan ulkopuolelta tulevien muutosten torjumiseksi, kuten nyt. Toivon myös, että työryhmien työn tulokset saadaan siihen pisteeseen, että ne voidaan hyväksyä suoran työehtosopimuksen osaksi.
Kompensaatio. Siitä kehittyi tällä kierroksella hänen mukaansa melkein kirosana. Mikään työntekijäpuolen esittämä asia ei edennyt, ellei työnantaja saanut siitä hyvästä riittävän suurta kompensaatiota.
– Pyydät kynää, niin sinun odotetaan antavan kaksi takaisin, hän antaa konkreettisen esimerkin.
Liittojen yhteistyötä pitää tehostaa vielä
SAK:laisten ammattiliittojen #VoitollaTyöhön-nimen saanut yhteistyö tällä kierroksella olisi voinut toimia tehokkaammin. Yksi yhteistyön ongelma on aikaikkuna: jotkin sopimukset päättyivät jo viime vuoden lopulla, jotkin vasta kevään mittaan.
– Jatkossa sitä pitää tehostaa samalle tasolle kuin työnantajapuolikin on tehnyt.
Sähköliiton sähköistys- ja sähköasennusalan neuvottelukuntaan kuuluvat Pekka Wirolan ohella Santtu Lahtinen, Marko Pietikäinen, Jari Suvinen ja Jyrki Vihlman. Toimistolta neuvotteluissa olivat mukana puheenjohtaja Jari Korpela, neuvottelupäällikkö Jari Ollila, edunvalvontapäällikkö Jari Kiviluoma, sopimusvastaava Hannu Luukkonen ja työehtoasiantuntija Mika Sarja.
Lue lisää syntyneestä sopimuksesta aiemmasta uutisestamme, jossa on myös linkki neuvottelutulokseen.
6 faktaa sopimuksesta
- Palkankorotukset 7,8 prosenttia kolmen vuoden aikana, jotka viedään myös taulukoihin ja lisiin.
- Pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus nousee elokuun alusta 5,4 prosenttia.
- Paikallinen sopimus tehdään ensisijaisesti pääluottamusmiehen kanssa. Jos häntä ei ole valittu, sopimista varten tulee perustaa paikallisen sopimisen työryhmä, johon kuuluu aina kaksi työntekijöiden edustajaa.
- Koeaika säilyy 4 kuukaudessa.
- Palkalliset perhevapaat 18 päivää.
- Ns. pekkasia eli työajan lyhennysvapaata alkaa kertyä kahden kuukauden työsuhteen jälkeen. Jos työntekijällä on vähintään kolmen vuoden työkokemus alalta työsuhteen alkaessa, pekkasia alkaa kertyä heti. Jos työntekijä palaa saman työnantajan palvelukseen kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä, pekkasien kertymisessä otetaan huomioon edellinen työsuhde.
