Neuvottelukunnan puheenjohtaja Arto Mäkinen (kesk.) pääsi kertomaan neuvottelutuloksen syntymisestä tuoreeltaan alalla työskentelevälle Martti Myllykankaalle (vas.) ja asennusalalla työskentelevälle Jussi Anttoselle (oik.) liiton luottamushenkilöseminaarissa 25. huhtikuuta.
17. huhtikuuta: neuvottelutilanne on erittäin vaikea. 23. huhtikuuta: pientä edistystä. 25. huhtikuuta: neuvottelutulos eilisiltana!
Uutiset energia-, ICT- ja verkostoalan työehtosopimusneuvotteluista kahdeksan päivän ajalta havainnollistavat, miten tilanne toisella pääsopimusalallamme eli huhtikuun lopulla. Viime perjantaina 2. toukokuuta sopimuksen kaikki osapuolet Sähköliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Energiateollisuus ja Palvelualojen työnantajat Palta olivat vihdoin hyväksyneet neuvottelutuloksen alan uudeksi työehtosopimukseksi ajalle 1.4.2025–31.3.2028. Viimeinen vuosi on optiovuosi.
Sähköliiton neuvottelukunnan puheenjohtaja Arto Mäkinen, mikä aukaisi neuvottelujumin?
– Työnantajapuoli oli läpi linjan sitä mieltä, ettei paikallista sopimista saa rajoittaa millään tavalla. Heistä minimipalkkaesityksemme oli paikallisen sopimisen rajoittamista. Asiasta muodostui erittäin hankala ja periaatteellinen.
– Lopulta työnantaja tuli vastaan minimipalkka-asiassa. Uskon myös, että neuvottelujen katkaisemisella 10. huhtikuuta oli vaikutusta: työnantajapuoli alkoi pikkuhiljaa ymmärtää tilanteen vakavuuden, koska katkaisu kertoo valmiudesta vauhdittaa neuvotteluja työtaistelutoimin.
Minimipalkka-asian ratkeamista hän pitää sähköliittolaisittain merkittävimpänä sopimukseen kirjattuna asiana, yhdessä paikallisen sopimisen pelisääntöjen ja pidempien perhevapaiden kanssa. Ei-synnyttävän vanhemman perhevapaa piteni kuudesta päivästä 32:een.
– Ilman paikallisen sopimisen pelisääntöjä ala olisi melkoisen villi muun muassa lähetettyjen työntekijöiden kannalta. Toki myös saavutettu ns. yleisen linjan mukainen palkkaratkaisu oli tärkeä, kun 7,8 prosentin korotukset kolmen vuoden aikana saatiin kokonaisuudessaan taulukoihin ja lisiin.
Hallitus ei lakiuudistuksineen päässyt kirjoittamaan tessiä
Alan minimipalkaksi on uudessa sopimuksessa määritelty alin taulukkopalkka.
– Lähivuosina muun muassa verkonrakennuspuolelle on luvassa mittavia investointeja. Ilman sopimuksen minimipalkkakirjausta olisi ollut täysin laillista alkaa polkea ulkomailta saapuvien työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja ja saavuttaa sillä kilpailuetua.
Energia-alalla paikallisen sopimisen mahdollisuuksia on paljon. Nyt niitä koskeviin pelisääntöihin on kirjattu, että jos työpaikalla ei ole valittu luottamusmiestä, siellä muodostetaan paikallisen sopimisen työryhmä, johon työntekijät voivat valita kaksi henkilöä.
– Toivottavasti työryhmiin valitaan myös Sähköliiton jäseniä. Näen, että tämä on järjestäytymisen kannalta mahdollisuus: kun työpaikoilta löytyy aktiivisia asioiden hoitajia, siellä ehkä järjestetään sitten tulevaisuudessa myös luottamusmiesvaalit, ja valittu henkilö saa liitosta tukea.
Paikallisen sopimisen laajentuminen oli yksi hallituksen työmarkkinauudistuksista, joka vaikutti neuvottelujen sisältöön ja kulkuun. Muita valmisteilla olevia uudistuksia, jotka nyt saatiin neuvoteltua työntekijän kannalta parhain päin, olivat henkilöön liittyvä irtisanomisperuste ja lomautusilmoitusaika. Ensiksi mainitussa säilyi painava syy asiallisen syyn rinnalla, kuten ennenkin, ja jälkimmäisessä pitäydytään yhä 14 päivässä seitsemän sijaan. Lomautusilmoitusajan lyhentyminen olisi näkynyt suoraan alan palkansaajien ansionmenetyksinä.
– Lakiuudistusten lisäksi työnantajapuolella oli jälleen kovia tavoitteita liittyen muun muassa työajan ja lomien sijoitteluun sekä työaikamuotoihin, jotka pystyttiin torjumaan. Toki työnantajakin sai jossain määrin omia tavoitteitaan vietyä läpi, mutta mielestäni me saimme jäsenistön kannalta hyvän lopputuloksen.
Sopimuskauden aikana toimii kaksi työryhmää: alan vähimmäistyöehdot -työryhmä ja palkkausjärjestelmätyöryhmä. Arto Mäkinen pitää molempia tarpeellisina.
– Vähimmäisehtoja on hyvä saada päivitettyä ja palkkausjärjestelmän käyttöä lisättyä ja myös toimivuutta kehitettyä.
Sopivassa suhteessa kärsivällisyyttä, luovuutta ja tiukkuutta
140 tuntia neuvotteluihin liittyviä kokouksia ja toinen mokoma puhelimessa neuvottelukunnan ja liiton asiantuntijoiden kanssa. Näin pääluottamusmiehenä Fortum Power and Heat Oy:ssä työskentelevä Arto Mäkinen laskeskelee kevättään.
Millaisiksi hän uskoo alan seuraavien neuvottelujen muodostuvan?
– Toivottavasti silloin päästäisiin neuvottelemaan ilman hallituksen tai muun ulkopuolisen luomaa epätasapainoa. Nyt työntekijöille oli ”tarjolla” muun muassa lakiuudistusten kautta tulevia heikennyksiä, jotka onneksi saatiin torjuttua.
Alan viralliset neuvottelut kestivät tasan kaksi kuukautta, mutta niihin liittyvät tehtävät alkoivat jo huomattavasti aikaisemmin.
– Sen tämä opetti, että asioita on vain jaksettava jumpata ja ratkaisuja tulee osata hakea luovasti. Mutta tietyssä kohtaa on osattava olla myös tiukka ja tehdä selväksi, että kyseisessä asiassa ollaan tosissaan.
Energia-, ICT- ja verkostoalan neuvottelukuntaan kuuluvat Arto Mäkisen ohella Paavo Karinkanta, Jonne Lähde, Jari Silvennoinen ja Juha Viberg. Liiton toimistolta neuvotteluissa olivat mukana neuvottelupäällikkö Jari Ollila, sopimusvastaava Juha Lujanen ja työehtoasiantuntija Perttu Sarja.
Lisää työehtosopimuksesta voit lukea uutisestamme täältä.
6 faktaa sopimuksesta
- Palkankorotukset 7,8 prosenttia kolmen vuoden aikana. Ne viedään kokonaisuudessaan taulukoihin ja lisiin.
- Alan minimipalkka on alin taulukkopalkka, jota ei voi paikallisesti sopien alittaa.
- Henkilöön liittyvän irtisanomisen perusteissa vaaditaan yhä asiallinen ja painava syy. Ns. potkulaki ei koske alan työntekijöitä.
- Palkalliset perhevapaat 32 arkipäivää.
- Paikalliseen sopimiseen paremmat pelisäännöt: työpaikoilla, joilla ei ole luottamusmiestä, voidaan perustaa paikallisen sopimisen työryhmä, johon työntekijät voivat valita kaksi edustajaansa.
- Lomautusilmoitusaika 14 päivää 7 päivän sijaan.
