Palkansaajien reaaliansiot ovat laskeneet seitsemän vuoden takaiselle tasolle. On oikeutettua odottaa sellaisia ostovoimaa parantavia palkankorotuksia, jotka helpottavat päivittäistä toimeentuloa.
Suomalaisten ostovoima on laskenut roimasti tänä vuonna, koska kuluttajahintojen nousu on ollut ansiotason nousua selvästi nopeampaa. Tilastokeskuksen mukaan palkansaajien reaaliansiot putosivat huhti-kesäkuussa lähes viisi prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Reaaliansioiden arvioidaan laskevan saman verran myös heinä-syyskuussa ja jopa enemmän loppuvuonna.
Yhtä suurta pudotusta saa etsiä kaukaa viime vuosituhannelta. Palkansaajien reaaliansiot ovat palanneet vuoden 2015 tasolle, kuntasektorilla on menty vieläkin kauemmas.
Hintojen nousu alkoi Venäjän hyökkäyssodan alettua helmikuussa mutta kiihtyi kiihtymistään kesän kynnyksellä. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet sietokyvyn äärirajoille; myös elintarvikkeet ovat kallistuneet huomattavasti, etenkin liha- ja kalatuotteet.
Moni kotitalous on saanut sähköyhtiöltään ilmoituksia useiden kymmenien prosenttien hinnankorotuksista. Korotukset iskevät kovimmin niihin kotitalouksiin, joissa on sähkölämmitys ja joissa joudutaan liikkumaan pitkiä matkoja autolla.
Ostovoimaa parantavat odotukset ovat oikeutettuja
Kuluvan syksyn ja alkuvuoden 2023 aikana käydään työehtosopimusneuvottelut optiovuoden palkkaratkaisusta. Niistä ennustetaan vaikeita taivaisiin karanneiden hintojen nousun takia. Viime kuukausina inflaatio on ollut 8 prosentin luokkaa.
Valistuneiden arvioiden mukaan inflaatio asettuu 2‒4 prosentin tasolle vuosina 2023‒2024, mikä asettaa painetta tuleville palkankorotuksille. Palkansaajat odottavat täysin oikeutetusti sellaisia ostovoimaa parantavia palkankorotuksia, jotka helpottavat päivittäistä toimeentuloa.
Budjettiriihestä ei saatu optiovuoden neuvotteluihin sellaista helpotusta, joka olisi vähentänyt palkankorotuspaineita. Ammattiliitot esittivät yhtenä ostovoimaa parantavana ratkaisuna sosiaaliturvavakuutusmaksujen siirtämistä takaisin työnantajien maksettavaksi. Kilpailukykysopimuksen yhteydessä vuonna 2016 sovittiin, että palkansaajat maksavat näistä maksuista aiempaa suuremman siivun. Ihan pienestä ”siivusta” ei ole kysymys: vuositasolla puhutaan parin miljardin euron tulonsiirrosta palkansaajilta työnantajille. Maksujen palautus olisi parantanut palkansaajien ostovoimaa enemmän kuin vastaavan suuruinen palkankorotus.
Yhtenä vaihtoehtona maltillisille palkankorotuksille on esitetty veronkevennyksiä. Ne olisivat julkiselle taloudelle kestämättömiä ja kiihdyttäisivät inflaatiota entisestään.
Palauttaisiko kansallistaminen osan Uniper-rahoista Fortumille?
Saksan valtio on kansallistamassa maan suurimman kaasuyhtiön, suomalaisen energiayhtiö Fortumin tytäryhtiön Uniperin. Uniper näyttää päätyvän valtiolle vain neljä vuotta sen jälkeen, kun valtionyhtiö Fortum aloitti Saksan-valloituksensa.
Fortum on maksanut Uniper-omistuksestaan yli seitsemän miljardia euroa. Lisäksi se rahoitti tytäryhtiötään vuodenvaihteessa yhteensä kahdeksan miljardin konserniavustuksella. Viimeksi mainitut miljardit Uniper on jo käyttänyt, mutta mahdollisen kansallistamisen yhteydessä Fortum voisi saada osan rahoistaan takaisin.
Vuoden alussa Uniperin markkina-arvo oli vielä 16 miljardia euroa, nykyisellään se on vajaat 10 prosenttia tuosta. Mikäli Uniper kansallistetaan, Fortum pääsisi ongelmallisesta kaasuliiketoiminnasta eroon mutta menettäisi arvokkaan päästöttömän energiantuotannon. Aika näyttää, miten käy Uniperin omistukselle, mitä jää jäljelle satsatuista 15 miljardista eurosta ja saako Fortum osan rahoistaan takaisin.
Hyvää syksyn jatkoa!
Hannu Luukkonen
Sähköliiton varapuheenjohtaja
Oy Sähkö Ab oli paikka, jossa varapuheenjohtaja aloitti sähköasentajan uransa. Sähköliiton palveluksessa Hannu Luukkonen aloitti työehtoasiamiehenä kymmenisen vuotta sitten. Liittosihteeri hänestä tuli vuonna 2012. Nimike vaihtui varapuheenjohtajaksi loppuvuodesta 2018.