Valtakunnan politiikassa hellettä on riittänyt, ja se jatkuu syksyllä. Löytääkö hallitus yhteisymmärryksen tavoista heikentää työelämän lainsäädäntöä ja leikata heikompiosaisilta? Erityisesti perussuomalaisten haasteet ovat melkoisia, onhan heillä merkittävästi duunarikannattajia.
Hallitusohjelma korostaa kolmikantaista valmistelua, mutta lopputulos on jo naulattu.
Heti syysistuntokaudella 2023 hallitus aikoo moninkertaistaa ”laittomista lakoista” tuomittavia korvauksia ja sälyttää niitä jopa yksittäiselle työntekijälle sekä kieltää käytännössä tukityötaistelut. Perustuslakimme turvaamaan ammatilliseen yhdistymisvapauteen sisältyy myös työtaisteluoikeus. Syksy näyttää, ovatko hallituksen linjaukset ristiriidassa Suomen ratifioimien kansainvälisen työjärjestön ILO:n määrittelemien työntekijöiden perusoikeuksien kanssa.
Kevätistuntokaudella 2024 hallitus aikoo mahdollistaa työehtosopimuksen mukaisen paikallisen sopimisen myös työnantajaliittoihin kuulumattomissa eli järjestäytymättömissä yrityksissä. Nykyisellään ne joutuvat noudattamaan tes-määräyksiä yleissitovuuden perusteella. Miksi yritykset jatkossa järjestäytyisivät, jos ne saavat kaikki työehtosopimuksen oikeudet mutta eivät velvoitteita?
Kolmas sopimus- ja neuvottelutoimintaa uhkaava hallituksen tavoite on, että vientiliittojen sopima työehtosopimusratkaisu muodostaisi palkantarkistusten yleisen linjan, jota ei edes valtakunnansovittelija voisi ylittää. Työnantajapuolen tiukka koordinaatio on jo ajanut viime vuosina tähän, mutta käytännön vieminen lakiin puuttuisi törkeästi liittojen neuvotteluoikeuksiin.
Näyttää, että hallituksen tavoitteena on romuttaa yleissitovuusjärjestelmä, siirtää työehdoista neuvotteleminen yritys- ja yksilötasolle ja pienentää työntekijä- ja työnantajaliittojen roolia. Nähdäkseni erityisesti kokoomuksessa, Suomen Yrittäjissä ja myös Elinkeinoelämän keskusliitossa toivotaan, että yhä harvempi yritys liittyisi työehtosopimuksia neuvottelevaan työnantajaliittoon, jolloin työehtosopimus voisi menettää yleissitovuutensa ja työnantaja saisi päättää työehdoista. Tes-neuvottelujärjestelmän romuttuessa kehitys koskisi viime kädessä kaikkia yrityksiä.
”Vuoden koeaikakaan” ei anna irtisanomissuojaa
Jos työntekijän irtisanomista helpottava lakimuutos menee läpi, se muuttaisi vallitsevaa oikeuskäytäntöä perusteellisesti. Heti alkuun potkut voisi saada mistä syystä tahansa, oikeuskäytännön vakiintuessa muodostuisi uusi oikeuskäytäntö.
Nykylaissa vakituinen työsuhde on ensisijainen, mutta hallituksen mielestä määräaikaisia työsopimuksia voisi solmia ilman perustetta enintään vuodeksi. Sen jälkeenkin työnantaja voi antaa potkut millä syyllä tahansa.
Työttömyysturvan rajut heikennykset on jo hallitusohjelmassa yksilöity. Lähtökohta tuntuu olevan, että työttömyys on oma syy tai riippuu omasta tahdosta ja että työttömyysturvan heikennykset ”kannustavat”.
Järjestämistyö kaiken keskiöön
Meillä on oltava voimia nousta puolustamaan suomalaisen työntekijän oikeuksia, ettei hallitus romuta koko suomalaista sopimusyhteiskuntaa ja työehtosopimusten antamaa turvaa. Muuten monen itsestäänselvyyksinä pitämät edut ja oikeudet katoavat kuin tuhka tuuleen.
Nyt on aika vahvistua ja kohdistaa huomio ja resurssit järjestämistyöhön. Kutsunkin tähän tärkeään tekemiseen mukaan kaikki ammattiosastot, työhuonekunnat, luottamushenkilöt, liiton päättäjät ja luonnollisesti henkilökunnan.
Sauli Väntti
Sähköliiton puheenjohtaja
