Liiton standaarin saivat pyöreitä vuosia tänä vuonna täyttävät Markku Vilppola (edessä vas.), Sami Ojala, Ari Reinikka ja Petri Yli-Somero. Kuvasta puuttuvat Teemu Anttila ja Kaarlo Grönstrand. Standaarit luovuttivat edustajiston puheenjohtaja Juha Alatalo (takana vas.), liiton varapuheenjohtaja Hannu Luukkonen ja puheenjohtaja Sauli Väntti sekä edustajiston varapuheenjohtaja Henry Träff.
Sähköliiton edustajistokauden 2020–2024 todennäköisesti viimeinen kokous pidettiin kahta viikkoa ennen edustajiston vaalien ehdokasasettelun päättymistä, perjantaina 17. toukokuuta. Edustajiston puheenjohtaja Juha Alatalo kiitti loppupuheenvuorossaan kautta antoisaksi. Varapuheenjohtaja Henry Träff kannusti edustajiston nykyisiä jäseniä asettumaan ehdolle myös edustajistokaudelle 2024‒2028, jos eivät ole sitä vielä tehneet.
Sama sanoma oli myös Sähköliiton puheenjohtajalla Sauli Väntillä ajankohtaiskatsauksessaan samalla, kun hän kiitti nykyistä edustajistoa tehdystä työstä.
Edustajiston kevätkokouksen asialistalla isoimpana kokonaisuutena on edellisen vuoden paketoiminen. Vuoden 2023 toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin yksimielisesti.
– Positiivisia asioita ovat jäsenmaksujen bruttokehityksen hienoinen kasvu ja se, että kulut ovat pysyneet kurissa, summasi liiton talouspäällikkö Maarit Mattila lukuja esitellessään.
Edustajisto vahvisti muutamia eläköitymisten ja ikävien poismenojen aiheuttamia jäsenvaihdoksia liiton hallintoelimissä. Edustajiston jäseneksi jäljellä olevaksi kaudeksi nousee Pentti Vihavainen edesmenneen Janne Osmalan tilalle. Osmalan muistoa kunnioitettiin hiljaisella hetkellä.
Hallituksen jäseneksi valitun Sami Liimataisen tilalle edustajistoon nousee lisäksi Ari Hakuli. Liimatainen valittiin eläköityneen Timo Airaksen tilalle hallitukseen.
Työympäristöasiain johtokuntaan Janne Osmalan tilalle edustajisto nimesi Tarmo Marttiinin.
Sopimuskausien yhdenmukaistaminen palvelisi meitä paremmin
Liiton puheenjohtajan Sauli Väntin ajankohtaiskatsaus osui päivää ennen kuin hallituksen työrauhalainsäädännön muutokset eli ns. lakkolait astuivat nopeutetussa aikataulussa voimaan. Alkuperäinen aikataulu oli heinäkuun alusta.
– Tässä hetkessä tämä on meille merkityksetön asia, mutta isossa kuvassa hallitus näyttää näin keskisormea ay-liikkeelle, Väntti arvioi.
Työntekijäpuolen on toukokuun 18. päivästä lähtien entistä hankalampaa puolustaa oikeuksiaan, ja seuraavana hallituksen listalla on paikallisen sopimisen laajentaminen myös järjestäytymättömiin yrityksiin.
– Tämän hankkeen tavoitteena ei ole mikään muu kuin nykyisen työehtosopimusjärjestelmän tuhoaminen. Suomen Yrittäjien toive murtaa työehtosopimusten yleissitovuus on lähempänä toteutumista, kun lakimuutos tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Valvomattomaan paikalliseen sopimiseen ja sitä suitsivaan luottamusmiesjärjestelmän vahvistamiseen kiinnitti huomiota myös edustajiston julkilausuma, joka hyväksyttiin esityslistan viimeisenä asiana. Julkilausuman voit lukea kokonaisuudessaan täältä.
Puheenjohtaja totesi, että koska hallitus ei ole kuunnellut ay-liikettä, toimeliaisuutemme kohdistuu jo seuraavaan neuvottelukierrokseen, josta on täysi syy odottaa vaikeaa.
– Neuvottelujen aikahaarukka on viisi kuukautta: ensimmäisenä teknologiateollisuuden, viimeisenä kunta-alan sopimukset. Meidän tulisikin saada sopimuskausia yhdenmukaistettua. Nykytilanne palvelee työnantajapuolen taktiikkaa turhankin hyvin ja meidän vastaavasti huonosti.
