Yli kahtasataa kohti omaa unelmaa

Harvoin tarina tuoreehkosta sähköliittolaisesta on loogista aloittaa tämän harrastuksesta. Nokialaisen Rico Salmelan tapauksessa harrastusta ei oikein voi ohittaakaan tai jättää aivan tarinan loppuun; onhan se hänelle likimain työ, jonka kautta hänet tunnetaan.

Superlupaukseksi kuvailtu nuori ratamoottoripyöräilijä ajaa ensi vuonna MM-sarjan Moto3-luokassa Red Bull KTM Tech3 -tallissa!

Jutun julkaisuhetkellä JuniorGP-kausi on juuri ajettu päätökseen, ja Rico sijoittui viidenneksi. Kärkiviisikkoon hänen seurakseen suoriutui kolme espanjalaista ja yksi argentiinalainen.

Omasta lajistani

”Olen todella tyytyväinen tilanteeseen, jossa nyt kilpaurallani olen. Siirryn ensi kaudeksi JuniorGP:stä Moto3-luokkaan. Tavoitteeni on pärjätä siellä ja nousta siitä seuraaviin luokkiin: Moto2:een ja MotoGP:hen.

Tämä on ollut unelmani aivan pienestä, siis todella pienestä, saakka. Aloitin motocrossin parissa jo kaksivuotiaana, isäni moottoriurheiluharrastuksen innostamana. Viisivuotiaana siirryin asfaltille, ja tässä sitä nyt ollaan 17-vuotiaana.

Euroopassa lajiani seurataan tiiviimmin, mutta uskon, että sen suosio kasvaa kotimaankin penkkiurheilijoiden keskuudessa, kun mukana on taas suomalaiskuski Mika Kallion jälkeen.

Lajin vaaroja pohtiville sanoisin, että radalla on suht turvallista, kunhan ei itse hölmöile.”

Opiskelusta, tulevasta työelämästä ja sähköstä

”Opiskelen Tampereen seudun ammattiopistossa Tredussa sähkö- ja automaatioalan perustutkintoa. Joustavuutta opiskeluun antaa hakemani urheilijastatus, jolloin voin yhdistää opiskelun ja kilpaurheilun. Karkeasti arvioiden olen poissa koulusta noin puolet lukuvuodesta. Ei voi sanoa, että se olisi helppoa, mutta parhaani teen.

Jos opiskelusta ja ratamoottoripyöräilystä joitain yhtäläisyyksiä etsii, niin ainakin kummassakin eteen tulee koko ajan uutta opittavaa.

Realistisesti ajatellen, jos kaikki menee hyvin, tulevaisuuden ammattini on kilpakuski. Siihen pyrin, ja se on aina ollut unelmani. Aika varmaa on, etten ehdi sähkärin hommia tekemään, mutta on hyvä tietää, että alan työtilanne vaikuttaa valoisalta.”

Minusta itsestäni

”Mielestäni sovin moottoriurheilun pariin ja kilparadalle, koska osaan keskittyä siellä oikeisiin asioihin enkä pelkää vauhtia. Luonteeltani olen aina ollut vauhdikas, mutta vuosi vuodelta olen rauhoittunut ja opetellut keskittymään. Se ei olisi varmaan pahitteeksi sähköalallakaan.

Kilpaillessa hyvät ja huonot päivät vaihtelevat. Mottoni on pitää jalat maassa ja pää pystyssä: kun tulee menestystä, jalkojen ei kannata irrota maasta, ja kun tulee takapakkia, ei auta kuin ajatella, että suunta on tästä ylöspäin.

Saan energiaa siitä, kun pääsen tekemään asioita, joista nautin. Nautin ajamisesta ja muusta siihen liittyvästä. Harrastan Suomessa ollessani kaikenlaisia treenejä: lenkkeilen, käyn salilla ja kamppailulajien harjoituksissa. Tavallisena arki-iltana tai viikonloppuisin minut löytääkin usein lenkiltä tai salilta.

Oman jaksamisen kannalta on hyvä pitää välillä taukoa ja antaa kropan ja aivojen levätä. Siksi kavereiden näkeminen on kivaa ja tärkeää.

Asun perheeni kanssa Nokialla ja tykkään olla täällä. Haaveeni on kuitenkin päästä lähivuosina muuttamaan vaikka Espanjaan, missä on aina hyvät ajokelit ja parasta ajoseuraa. Pirkanmaalta on aina pitkä matka matkustaa ulkomaille treenaamaan, puhumattakaan siitä, kuinka kalliiksi se tulee.”

Sähköliiton jäsenyydestä

”Aloitin opiskelun viime vuonna ja liityin saman tien Sähköliiton oppilasjäseneksi. Muistaakseni muutkin samaan aikaan aloittaneet tekivät samoin.

En tiennyt liitosta paljonkaan ennen liittymistä enkä ehkä vieläkään tarpeeksi. Näissä ajohommissa ja oppilasjäsenenä en ole päässyt hyödyntämään jäsenetuja.

Sillä, joka työllistyy sähköhommiin, on kyllä paljon hyötyä ja etuja Sähköliiton jäsenyydestä.”

Facebook
Twitter
LinkedIn

Lue seuraavaksi