Puheenjohtajat toivat omien liittojensa terveiset, Sauli Väntti (kolmas vas.) Sähköliiton, Riku Aalto (vas.) Teollisuusliiton, Annika Rönni-Sällinen PAMin, Veli-Matti Kuntonen SEL:n, Kimmo Palonen Rakennusliiton ja Håkan Ekström JHL:n. Kuvasta puuttuu AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.
SAK:n jäsenliittojen hallinnot, liki 200 henkilöä, kokoontuivat tänään Helsinkiin valmistautuakseen alkavaan työehtosopimuskierrokseen, pohtimaan yhteisiä tavoitteita ja suunnittelemaan yhteistyötä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää koordinoitua yhteistyötä tärkeänä keinona puolustaa työntekijöiden etuja.
– Työntekijöillä on neuvotteluissa paljon kiinni kurottavaa, koska sekä heidän ostovoimansa että sosiaaliturvansa ovat heikentyneet merkittävästi. Ostovoiman ja toimeentulon kysymykset ovat tärkeitä, työehtojen laadullista parantamista unohtamatta, Eloranta arvioi.
Teollisuusliiton neuvottelut Teknologiateollisuuden työnantajien kanssa palkankorotuksista ja työehdoista ovat jo alkaneet. Alan työehtosopimus on katkolla marraskuussa.
– Työntekijöiden ostovoima on heikentynyt inflaation eli hintojen nousun vuoksi. Jos vertaa vaikka vuoden 2021 tilanteeseen, niin nyt 20 eurolla ei saa yhtä paljon kaupasta kuin ennen. Koko SAK:lainen liike haluaa tähän muutoksen. Sitä lähdemme nyt yhdessä ja koordinoidusti neuvottelupöydistä hakemaan, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo.
– Inflaatio ei ole kohdellut kaikkia suomalaisia samoin. Pienituloiset ovat menettäneet suhteessa enemmän. Heihin osuvat kipeästi myös asumistuen ja työttömyysturvan heikennykset. Tämä ja SAK:n liittojen pitkä perinne solidaarisesta palkkapolitiikasta ovat yksityisen sektorin palvelutyöntekijöille hyvä syy osallistua koordinaation valmisteluun, Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen toteaa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL päättää kierroksen. Työehtosopimuksia neuvotellaan vasta keväällä 2025.
– Liitot neuvottelevat ja sopivat virka- ja työehtosopimuksensa itsenäisesti. Työehtosopimuskierroksen avauksilla on kuitenkin aina merkitystä neuvottelukierroksen henkeen ja näiden jälkeen neuvoteltavien sopimusten sisältöihin. Meidän jäsenten kannalta ei siis ole yhdentekevää, millaisia sopimuksia solmitaan talvella, vaikkakin ratkaisut liiton osalta tehdään niissä virka- ja työehtosopimuspöydissä, joissa olemme edustettuna, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström muistuttaa.
– Meillä rakennusalalla on vaikea suhdannetilanne. Jäsentemme arkea varjostavat lomautukset ja työttömyys. Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset vain vaikeuttavat tilannetta. Niiden vaikutuksia pitäisi pehmentää yhdessä työnantajien kanssa löydettävillä ratkaisuilla, Rakennusliiton Kimmo Palonen korostaa.
Rakennusalan hiljentyminen heijastuu myös monille muille aloille.
– Käytännössä koordinaatio tarkoittaa esimerkiksi tietojen vaihtoa neuvotteluiden aikana ja valmiutta tukea toistemme toimia vauhdittaa neuvotteluja. Uskon, että yhteistyöllä liitot onnistuvat edistämään jäsentensä toiveita paremmin kuin kukin yksinään, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.
– Hallitus on kohdellut kovakouraisesti jäsenistöämme. Se on asettunut työnantajien puolelle. Tietenkin neuvottelupöydässä katsotaan, kuinka muutokset vaikuttavat työehtoihin. Hallitus on siis toimillaan vaikeuttanut työehtosopimusneuvotteluja, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen kertoo.
– Paikallista sopimista koskevat lakimuutokset uhkaavat työehtosopimusten yleissitovuutta ja yritysten välistä reilua kilpailua. Työntekijöiden ja yritystenkin kannalta on järkevää hakea reiluja pelisääntöjä, Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti toteaa.
