SAK:laiset ammattiliitot ovat päättäneet tiivistää yhteistyötä työehtosopimusneuvottelukierroksella. Taustalla on neuvottelusuma, joka näyttää seisovan niin kauan kuin teknologiateollisuuden neuvottelupöydässä ei löydy sopua.
– Työnantajaliitot ovat luovuttaneet valtansa Teknologiateollisuuden työnantajille, sillä käytännössä muut työnantajaliitot ovat kieltäytyneet neuvottelemasta omista työehtosopimuksistaan ennen kuin teknologiateollisuuden ratkaisu on syntynyt, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa.
Koska muiden alojen työehto- ja erityisesti palkkapolitiikka on työnantajapuolen toimien vuoksi riippuvainen teknologia-alan sopimuksen tuloksesta, SAK ja sen jäsenliitot ovat päättäneet syventää yhteistä koordinaatiotaan. Tämä tarkoittaa tarvittaessa järjestöllistä yhteistyötä neuvottelutulosten aikaansaamiseksi. Keinovalikoimaa varaudutaan käyttämään laajasti liittojen omien sääntöjen ja hallintojen linjausten puitteissa.
– Jäsenten ostovoiman turvaamiseksi yhteistyötä on tiivistettävä kaikilla sopimusaloilla. Koordinaation käytännön toimista päättävät ammattiliittojen hallinnot, mutta tavoitteena on laaja yhteistyö, jolla saadaan jäsenille Saksassa saavutettuun teollisuuden palkkaratkaisuun vertautuva tulos, Eloranta linjaa.
Keskeiset kilpailijamaat ovat taloutensa puolesta pitkälti samassa tilanteessa kuin Suomi. Saman kokoluokan ostovoimapudotuksia on koettu viimeksi 1970-luvulla. Vaikka taloudessa on paljon epävarmuutta, työllisyys on kuitenkin Suomessa hyvällä tasolla ja yritysten taseet monin paikoin hyvässä kunnossa, joten palkanmaksuvaraa ja -kykyä on olemassa.
Eloranta muistuttaa, että vaikka juuri työnantajapuoli halusi luopua keskitetystä sopimisesta, työnantajakoordinaatio on ollut jokaisella neuvottelukierroksella vahvaa. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien avaus on muodostunut yleiseksi linjaksi, mistä työnantajat eivät ole suostuneet joustamaan ainakaan ylöspäin.
Palkansaajapuoli on viime vuosia tuntuvampien palkankorotusten ohella ja rinnalla esittänyt myös niin sanottujen kiky-maksujen siirtoa takaisin työnantajille. Kyseessä on kaikilta yrityksiltä ja palkansaajilta perittävien työttömyysvakuutusmaksujen, työeläkemaksujen ja sosiaaliturvamaksujen taakanjaosta, joka on kiky-sopimuksesta lähtien tuonut joka vuosi pari miljardia euroa tulonsiirtoa työntekijöiltä työnantajille.
– Eiköhän nyt olisi aika tukea monista lisämenoista kärsivää palkansaajaa? Kiky-maksujen tasaaminen vähentäisi myös palkankorotuspaineita, Jarkko Eloranta muistuttaa.
Useilla SAK:laisilla aloilla työehtosopimusneuvottelut ovat joko käynnistyneet tai käynnistyvät vuodenvaihteessa, niin myös Sähköliitossa.
