Teknologiateollisuuden neuvotteluissa osapuolten palkankorotuksia kokevat näkemyserot ovat olleet suuret. SAK:n liitot sopivat joulukuussa yhteistyöstä, jossa järjestöllisiä toimiakaan ei ole suljettu pois. Eilen jätimme työtaisteluvaroituksen tietyille teollisuuden työpaikoille ja otamme näin osaa yhteiseen taisteluun neuvottelukierroksen avauksen puolesta.
Pääsopimusaloillamme sähköistys- ja sähköasennus- sekä energia-ICT-verkostoalalla neuvotellaan tänä keväänä ensisijaisesti palkankorotuksista. Työehtosopimuksissa on sovittu ns. optiovuodesta, eli sopimus jatkuu vuoteen 2024, jos palkankorotuksista löytyy ratkaisu. Muussa tapauksessa sopimus irtisanotaan päättymään maaliskuun loppuun.
SAK:laiset ammattiliitot päättivät joulukuussa tiivistää yhteistyötään vastavoimana työnantajapuolen yhteistyölle. Tavoittelemme palkansaajien ostovoimaa turvaavaa työehtoratkaisua.
Tavoitteena on samantasoinen ratkaisu kuin Saksassa, jossa palkat nousevat kahden vuoden aikana 8,5 prosenttia. Lisäksi työntekijöille maksetaan 3 000 euron verovapaa kertaerä. Ratkaisu säilyttänee ostovoiman juuri ja juuri, koska inflaatio on korkea.
Tavoite saa tietysti työnantajapuolen nikottelemaan, vaikka yritykset ovat tehneet loistavia tuloksia ja omistajat voivat odottaa merkittäviä osinkoja. Keskeisissä eurooppalaisissa kilpailijamaissa palkankorotukset ovat jo vuosia olleet suuremmat kuin Suomessa.
Teknologiateollisuuden neuvotteluissa osapuolten palkankorotuksia kokevat näkemyserot ovat olleet suuret. SAK:n liittojen yhteistyössä järjestöllisiä toimiakaan ei ole suljettu pois. Teollisuusliitto jätti eilen työtaisteluvaroituksen tietyille teollisuuden työpaikoille, niin myös Sähköliitto.
Korkeiden hintojen perimmäiseen syyhyn puututtava
Viime vuoden lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 5 677 megawattia. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan toiminnassa olevia tuulivoimaloita oli vuoden lopussa 1 393 ja uusia voimaloita oli vuoden aikana rakennettu 437 eli 2 430 megawatin verran. Lähivuosina tuulivoimaa rakennetaankin yhä lisää: siitä on tullut kannattavaa ilman yhteiskunnan tukeakin, nyt kalliin sähkön aikana erittäin kannattavaa.
Tätä kirjoittaessani sähkön kulutus oli 10 374 ja tuotanto 10 421 megawattia, josta tuulivoimaa 3 919 megawattia, kiitos sopivan tuulen. Sähkön pitäisi riittää, jos Olkiluoto 3 alkaa tuottaa sitä täydellä teholla maaliskuussa ja tuulee sopivasti. Toivottavasti myös sähkön hinta laskee. Tuuliolosuhteet saavat pörssisähkön hinnan heilahtelemaan melkoisesti. Lisäksi maakaasun hinta vaikuttaa edelleen sähkön hintaan Euroopassa. Sähkön tuottajat Suomessa ja Euroopassa ovat mielissään korkeista hinnoista.
Hallituksen tuki sähkölaskujensa kanssa painiville kuluttajille on tervetullut apu, mutta se ei vaikuta korkeiden hintojen syyhyn. Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden toimintaa tulisi pikaisesti korjata ja toisaalta sähköntuottajien ahneus laittaa kuriin.
Säätövoima ja siirtokyky ykköshuolina
Jokin aika sitten Yle uutisoi vesivoimasta tuulivoiman tärkeimpänä säätövoimana. Sähköliitto otti asiaan kantaa jo syksyllä. Täysin tyynellä pakkassäällä tuulivoimatuotanto vähenee hieman yli 5 000 megawattia ja sähköä pitää hankkia kalliilla hinnalla markkinoilta.
Uusia tuulivoimaloita tulisi sijoittaa alueille, joilla tyyntä on harvemmin. Toisaalta silloin meri- ja tunturialueiden virkistyskäyttö ja elinkeinotoiminta kärsisivät.
Säätövoimana vesivoima on haasteiden edessä lähivuosina. Hallituksen hyväksymä vesienhoitosuunnitelma todennäköisesti rajoittaa vesivoiman käyttöä ja vähentää säätövoimaa. Lisää vesivoimaa tuskin voi rakentaa. Katseet kääntyvätkin uuteen teknologiaan. Nopeita ratkaisuja ei ole luvassa, joten suuret hinnanvaihtelut ovat arkipäivää jatkossakin.
Asiantuntijat tunnistavat säätövoiman kasvaneen tarpeen, päättäjät eivät. Poliittisten päättäjien tulisi aluksi ymmärtää sähkötuotannon lainalaisuudet ja sen jälkeen tehdä hyviä ratkaisuja. Päästötön energiantuotanto, vihreä siirtymä ja ilmastonsuojelu ovat kannatettavia asioita, mutta jos niihin pyritään huonoilla ja ihmisten elämää kurjistavilla päätöksillä, ne jakavat yhteiskuntaa. Tämä näkyy jo poliittisessa keskustelussa eduskuntavaalien lähestyessä.
Säätövoiman kasvava tarve ei ole ainut huoli. Suomen kantaverkon siirtokyky alkaa olla ylärajoillaan, mikä rajoittaa uusien tuulivoimaloiden käyttöönottoa. Kantaverkkoa onkin kiireesti vahvistettava.
Sauli Väntti
Sähköliiton puheenjohtaja
Puheenjohtaja työskenteli yhdeksän vuotta Suur-Savon Sähkö Oy:ssä sähkö- ja viestilaitekorjaamon asentajana ennen siirtymistään Sähköliiton palvelukseen. Ura Sähköliitossa on kestänyt jo melkein kolme vuosikymmentä! Sauli Väntti on toiminut liiton puheenjohtajana loppuvuodesta 2016 lähtien.
