Henryllä (vas.) on monivuotinen kokemus luottamustehtävistä, Ari (kesk.) on hänen seuraajansa. Esa (oik.) sanoo, että asiansa osaava luottamusmies on työnantajankin toive.
Toisen kerroksen huone on nyt Ari Rajakankaan valtakuntaa. Uudella pääluottamusmiehellä on käytössään samainen työpöytä kuin edeltäjällään Henry Träffillä. Tsempin toivotukseksi pöydälle ilmestyi puukko luottamusmiesvalinnan jälkeen.
Energia-alan työehtosopimuksen mahdollistama paikallinen sopiminen on sujunut tässä työpaikassa hyvässä yhteistyössä osapuolien kesken, ja paikalliset sopimukset ovat Henryn mukaan yhdessä kansiossa lukkojen takana.
‒ Työnantajankin toive on, että luottamusmies osaa asiansa. Ammattitaitoisen henkilöstön edustajan kanssa asioita on helpompi käsitellä, vahvistaa toimitusjohtaja Esa Koivula.
Ollaan Keuruun Sähkön tiloissa ja puhutaan siitä, miten konsernissa, jossa on viisi liiketoiminta-aluetta, vaikutetaan työehtoihin ja miten entinen pääluottamusmies siirtää osaamistaan seuraajalleen ja toimii hänen mentorinaan.
Paras startti tehtävään kurssilta
Ari aloitti kautensa virallisesti tämän vuoden alussa, ja Henry siirtyi hänen varamiehekseen periaatteella ”jos ei kukaan muu, niin minä voin ruveta”. Luottamusmiesvalinta hoitui viime syksynä sujuvasti.
‒ Olin työpaikkamme neuvottelutilassa selkä seinää vasten, kun kysyttiin, kuka lähtee ehdokkaaksi. Myöntyminen oli luontevaa, kun olin kuitenkin jo mukana osastomme Sähköliitto Keuruun Ammattiosaston ry:n toiminnassa ja hallituksessa.
‒ Luottamushenkilöurani alkuun suoritin Sähköliiton järjestämän Startti-kurssin luottamusmiehille, ja syksyllä on vuorossa jatkoa Kiljavan opistossa. Kurssilta jäi mieleen varsinkin se, ettei pääluottamusmies ole poliisi vaan neuvottelija, Ari kertoilee.
‒ Viisaita opettivat. Kehotinkin Aria käymään kurssit ensin, Henry toteaa melkein 20-vuotisen pääluottamusmiesuran antamalla kokemuksella ja mainitsee, että pyrkii edeltäjänä olemaan niin hiljaa ja puuttumatta kuin vain mahdollista. ‒ Sen ohjeen olen antanut, että jos et jotain suoralta kädeltä tiedä, ota selvää.
‒ Olemme työpaikalla kaikki samassa veneessä. Työnantajan lisäksi myös henkilöstön olisi hyvä ymmärtää alan bisneslogiikkaa, energia-alan TES-neuvotteluissakin mukana ollut Esa huomauttaa.
Oma palkkausjärjestelmä perustuu urakkahintoihin
Kaikki kolme kiittelevät sitä, että työpaikalla on yhdessä saavutettu hyvä toimintamalli, jossa vapaudet ja velvollisuudet ovat jokaisen tiedossa eikä käskyttämistä tarvita kuin korkeintaan myrskyvauriotilanteissa. Vapaiden ja lomien sovittelu onnistuu, kun kaikki tietävät oman kalenterinsa ja ottavat vastuuta.
‒ Kahdeksan toimitusjohtajavuoteni aikana on edetty kohti itseohjautuvuutta. Työnjohto toimii enemmän materiaalin hankkijana kuin käskijänä, Esa toteaa.
Yhdessä on silti koettu ja ratkaistu hankaluuksiakin, kuten jokaisella työpaikalla.
‒ Saimme kaikkia hyödyttävällä tavalla oikaistua tilanteen, jossa vanha määräaikainen käytäntö oli muodostunut käytännöksi. Muutama yhteistoimintaneuvottelutkin on käyty, ja sisäasennusten lakkauttaminen kirpaisi. Porukka on nykyisellään mitoitettu niin, että pystymme tekemään itse myös investointitöitä, toimitusjohtaja luettelee.
‒ Pari erimielisyysmuistiotakin on laadittu, Henry muistelee.
Työpaikalla on tartuttu työehtosopimuksen sallimaan mahdollisuuteen ja laadittu oma urakkahintoihin perustuva palkkausjärjestelmä. Toimitusjohtaja nimittää sitä yhdeksi tavaksi saada prosessit oikenemaan.
Seuraava askel on Arin mielestä ainakin päivystyssopimuksen uudistaminen. Esa lisää listaan työsopimusten ja tehtäväkuvauksien uusimisen, joka on tekeillä. Arin mukaan vajaan viidenkymmenen hengen työporukka on varsinaisia multitaskaajia, joilla on laaja skaala osaamista.
”Makkaranpaistajien” ammattikunnan jatkuvuus huolena
Entäpä mitä luottamushenkilökaksikko ajattelee luottamusmiehen päätehtävistä, jäsenhankinnasta ja järjestämisestä?
‒ Asioiden hoitaminen työpaikalla on helpompaa, kun kaikki ovat liiton jäseniä, Henry kokee.
‒ Jäsenyyden hyödyt ovat kiistattomat. Pelkän työttömyyskassan jäsenenä ei saa minkäänlaista tukea. Olen työurani aikana välillä yllättynytkin, kuinka vähän ihmiset tietävät ammattiliitoista ja niihin kuulumisen eduista. Sukulaistakin neuvoin kiperässä tilanteessa neuvottelemaan työnantajan kanssa ja selvittämään, mitä työehtosopimus sanoo asiasta, Ari kertoo.
Keuruun Energia -konsernissa kummatkin työskentelevät Radiki Oy:ssä, joka keskittyy sähkönjakeluverkon rakennus-, kunnossapito- ja viankorjaustöihin sekä teollisuuden kunnossapitoon sekä automaatioon.
‒ Tarjouduin heti linja-asennuspuolelle, kun vuonna 2008 aloitin työt täällä. Edellytyksenä ollut kuorma-autokorttikin löytyi, ja opintojen laajuus oli 18 opintoviikkoa, Ari muistelee.
Molempia huolestuttaa, mistä alalle saadaan uusia tekijöitä. ”Makkaranpaistajiksikin” nimitettyjä ammattilaisia, joille sopii luonnossa liikkuminen ja työskenteleminen, ei kasva joka oksalla. Iso osa uusista kollegoista on löytänyt tiensä taloon kesätyöpaikan kautta.
Teksti ja kuva: Minna Järvenpää
