Kun sähköliittolaisten työehdoista neuvotellaan valtakunnallisella tasolla, työntekijäpuolta työehtosopimuspöydässä edustaa liiton asiantuntijoiden lisäksi neuvottelukunta, sähköliittolaisia kyseiseltä sopimusalalta. Energia-ICT-verkostoalan neuvottelukunnassa istuu neljän muun kanssa rovaniemeläinen Martti Myllykangas.
Pääluottamusmiehenä toimivalle Martille neuvotteleminen on luottamustehtävän ansiosta selkäytimessä. Mittakaava vain vähän vaihtuu, kun kyseessä on paikallisesti työnantajan Caverion Industria Oy:n kanssa käsiteltävä asia tai oman alan työehtosopimuksen synnyttäminen yhdessä työnantajapuolen kanssa.
‒ Yhteistä molemmille pöydille on se, että monesti törmäämme euroon. Esimerkiksi tämän kevään tes-neuvotteluissa työnantajapuoli piti raamina sitä, mitä muut liitot olivat ennen meitä sopineet. Heti alussa kävi selväksi, että nyt puhutaan vain rahasta ja neuvotellen on mahdollisuus pelkkiin kymmenyksiin. Työnantajan taktiikkaa on, että tekstikysymyksistä keskustelemiseen ei muka ole aikaa.
Keskusjärjestön jäsenliitot tarvitsevat me-henkeä
Valmistautuminen on tes-pöydässä tärkeää. Sähköliiton edustajat kokoontuvat etukäteen käymään lävitse yhteisiä tavoitteita. Jäsenille lähdetään pöydästä hakemaan mahdollisimman hyvää sopimusta, joka takaa ostovoiman ja ottaa kunkin alan erityispiirteet huomioon. Saavutettu ratkaisu on aina kompromissi, mutta sillä mennään.
Tulevaisuudessa sähköliittolaiset valmistautuvat entistäkin yhdenmukaisemmin, kun liiton sopimustoiminnan strategia valmistuu. Se otetaan käyttöön viimeistään seuraavalla neuvottelukierroksella.
‒ Odotan siltä mahdollisimman selkeitä linjauksia siitä, miten ajamme neuvotteluissa sähköliittolaisten etuja.
Työnantajien tiukka koordinaatio on näkynyt jo useammalla kierroksella, ja samaa Martti toivoisi työntekijäpuolelta, vähintään SAK:n jäsenliitoilta.
‒ Minusta SAK:laisten liittojen pitäisi puhaltaa yhteen hiileen eikä huolehtia vain omistaan ja itsestään. Se olisi meidän kaikkien keskusjärjestön jäsenliittoihin kuuluvien etu.
”Huomennakin syötävää”
Pääluottamusmiestausta antaa neuvottelukunnan jäsenelle näkemystä ja eväitä tehtävän hoitamiseen. On katsottava tätä päivää edemmäs, koska saavutetuilla ratkaisuilla on aina kauaskantoiset vaikutukset jäsenten jokapäiväisessä työnteossa.
‒ Että olisi huomennakin syötävää, Martti tiivistää.
Kaukonäköisyyden lisäksi neuvottelukunnan jäsen tarvitsee pitkää pinnaa ja kykyä osata katsoa asioita laajemmin kuin vain omalta kannalta.
Miten neuvottelut sitten näkyvät jäsenistölle, ja miksi ne näkyvät niin kuin näkyvät? Kritiikkiä tulee varsinkin siitä, ettei jäsenten keskuuteen tihku tietoa käynnissä olevasta kierroksesta.
‒ Tiedottaminen on tärkeää, mutta aina se ei ole mahdollista, kun ei kerta kaikkiaan ole kerrottavaa. Toki meillä on vielä opittavaa tässä asiassa. Jäsenistöllä saattaa myös olla aika selkiytymätön kuva siitä, mitä neuvotteluissa tapahtuu. Ei siellä aina ruusuista ole.
Työntekijäpuolen neuvottelijoita harmittaa eritoten se, jos neuvottelut kestävät kovin pitkään. Silloin on jäsenillekin selvää, että sitä myöhemmäksi venyy myös ensimmäisen tes-korotuksen maksuajankohta.
‒ Se on aina työntekijöiden palkkapussista poissa.
Jäsenhankintaa uusia energiamuotoja edustaviin yrityksiin
Sähköliiton sopimusaloista varsinkin energia-ala laajenee, kun aurinko- ja tuulienergian kaltaiset uudet energiantuotantomuodot yleistyvät ja sähköliittolaiset alkavat työskennellä niitä edustavissa yrityksissä. Liitolla ja Martilla on sama tahtotila: uusilla aloilla työskentelevien tulee löytää kotinsa nimenomaan Sähköliitosta, jolla on parhaat edellytykset puolustaa heidän työehtojaan.
‒ Siksi meidän tulee huolehtia jäsenhankinnasta ja järjestämistyöstä näissä yrityksissä. Samalla meidän tulee kyetä pitämään myös kaikki nykyiset sopimuksemme, etteivät jäsenet hakeudu muiden liittojen jäseniksi.
Paikallisissa neuvotteluissa pääluottamusmiehellä on tukenaan vankka luottamushenkilöiden kaarti, jota Martti haluaa kiittää. Kiitosta saavat myös liiton asiantuntijat.
‒ Onneksi itse ei tarvitse kaikkea tietää ja muistaa.
Sähköliiton neuvottelukunnat
- energia-ICT-verkostoala: 5 jäsentä
- sähköistys- ja sähköasennusala: 4 jäsentä
- teollisuus- ja erityisaloilla on yhteensä kolme neuvottelukuntaa, joissa kussakin on kahdesta neljään jäsentä
