Kaksi haastatelluista, Alisa ja Salla, osallistuvat omissa lajeissaan toukokuussa Taitaja2026:een, joka on ammattitaidon SM-kilpailu. Kuva: Mika Okko
Naistenpäivän kynnyksellä tartuimme aiheeseen, josta on keskusteltu alkuvuosi Helsingin Sanomien Mielipide-osiossa: naiset sähköalan opinnoissa ja töissä. Kannanotoissa on harmiteltu sitä, että sähköalasta on mielikuva raskaana miehisenä alana, että muut voivat lytätä naisen opiskeluhaaveet sähköalalla ja että yhdenvertaisuus ei toteudukaan opiskelujen ja työuran aikana.
Kysyimme näkemyksiä ja kokemuksia viideltä sähköalalla työskentelevältä tai sitä opiskelevalta naiselta.
Käsittelemme aihetta laajemmin vuoden ensimmäisessä Vasama-lehdessä, joka ilmestyy 20. maaliskuuta.
”Löydä itseäsi kiinnostavin tehtävä”
Lohjalainen Alisa Tonteri ei kysellyt muiden neuvoja vaan valitsi sähköalan opinnot Luksiassa silkan kiinnostavuuden takia.
– Opintojen alusta lähtien meihin kaikkiin alan valinneisiin suhtauduttiin samalla tavalla. Ensimmäiseen harjoittelupaikkaan meneminen vähän jännitti alkuun, mutta vastaanotto oli lämmin. Koko opiskeluajan sain hyvää palautetta.
Valmistuttuaan kahdessa ja puolessa vuodessa hän työllistyi Digitekno Oy:hyn ja työskentelee kaapeleiden kokoonpanon parissa. Työelämä on vain lisännyt motivaatiota.
– Vaadin itseäni suoriutumaan paremmin ja todistamaan, että kykenen samaan kuin miehet.
Toukokuussa hän kilpailee ammattiin opiskelevien SM-kilpailuissa Taitaja2026:ssa, lajinaan automaatioasennus.
Alisa kannustaa naisia hakeutumaan alalle.
– Töissä naisille ominaiset tehokkuus ja tarkkuus ovat pelkästään eduksi. Sähköalalta jokaisen on mahdollisuus löytää itseään eniten kiinnostava tehtävä ja oppia lisää jo oppimansa päälle. Oma tulevaisuus ei pelota: ala kehittyy jatkuvasti, ja palkkataso on hyvä.
”Vastuu ja vapaus tuovat mielekkyyttä”
Jämsäläinen Milla Pulkstén kokeili ensin muiden alojen töitä ja haki opiskelemaankin aivan toista alaa. Lähipiiri oli kuitenkin niin kyllästetty sähköalan ihmisillä, että alalle päätyminen oli lähes väistämätöntä.
– Sähköalan osaajien hyvä työllisyystilannekin kannusti hakemaan opiskelupaikkaa. Opiskelujen loppumetreillä opiskelin ainoana aikuisena ja naisena nuorten poikien joukossa.
Ennakkoluuloja hän on kohdannut vasta työelämässä, silloinkin lähinnä maanomistajia kohdatessaan. Exsane Oy:n verkostosuunnittelijana hänen pitää välillä perustella enemmän. Ennakkoluulot karisevat, kun käy ilmi, että hän on käynyt armeijan, on koulutukseltaan asentaja ja itsekin metsänomistaja.
Työelämässä naisille kertyy Millan mukaan helposti silpputyötä, jotka ajatellaan jonkun kyllä hoitavan.
Uravalinnan edessä oleville naisille rohkaisuksi hän kehuu omaa työtään ja alaa ylipäätään:
– Työhöni kuuluu verkon suunnittelua, dokumentointia, kytkentäsuunnittelua, paikannusta ja vianhoidon koordinointia. Työni mielekkyys on vastuun ja vapauden summa: johdan itse omaa työntekoani ja vastaan sen etenemisestä itsenäisesti.
– Työpaikkakohtaisista eroista huolimatta lomat pystyy pitämään yleensä loma-aikoina, palkkaus on hyvä ja työsopimukset pitkälti toistaiseksi voimassa olevia. Alalle on myös neuvoteltu hyvä työehtosopimus. Sähköliitto pitää huolta jäsenistään ja on kiinnostunut edistämään asioita paremman työelämän saavuttamiseksi.
”Voimme monipuolistaa alaa”
Turkulainen Salla Tähtinen kehottaa opiskelu- ja työuralla tekemään niin kuin itse haluaa.
– Silloin yleensä valitset oikein.
Omaa paikkaansa hän etsi lukion ja ammattikoulun aikuispuolen kautta. Nyt hän opiskelee Turun ammatti-instituutissa, jatkaa samalla keskeytyneitä lukio-opintojaan ja valmistautuu toukokuun Taitaja2026-finaaliin lajinaan tietoverkkoasennus.
– Perheessäni on naispuolisia rakennus- ja sähköpuolen ammattilaisia. Siksi minulla ei ollut ennakkoluulojakaan alaa kohtaan.
Koulussa häneen on aina suhtauduttu samalla tavalla kuin muihinkin.
– Ensimmäisessä työharjoittelussa epäiltiin aluksi, etten jaksaisi tehdä raskaampia työvaiheita, kuten kantaa kaapelikeloja. No, nopeasti näytin pystyväni. Naiseudesta on hyötyäkin työtehtävissä: mahdun helpommin työskentelemään ahtaisiinkin paikkoihin.
Sallalla on lukuisia perusteluja suositella alaa naisille, päällimmäisenä monipuolisuus
– Voit esimerkiksi vetää kaapelia työmaalla, tehdä kunnossapitohommia tai työskennellä tietokoneella. Me naiset voimme tehdä alastamme vieläkin monipuolisemman, jos opiskelemme sitä ja jäämme alalle.
Hän itse haluaisi päästä tulevaisuudessa työskentelemään datakeskusten rakentamisen parissa, missä tarjolla olisi hänen vahvuuksiaan vastaavia asennustöitä.
Ensimmäisessä työharjoittelussa epäiltiin aluksi, etten jaksaisi tehdä raskaampia työvaiheita, kuten kantaa kaapelikeloja. No, nopeasti näytin pystyväni.
”Jatko-opinnot lisäävät työmahdollisuuksia entisestään”
Oululainen Sanna Mattinen alkoi opiskella aikuisena alanvaihtajana hyvinvointiteknologia-asentajaksi ja otti valinnaisena 30 opintopisteen sähköasennusopintojakson
– Ajattelin kokeilla, miten pärjään miehiseksi mielletyllä alalla. Harjoittelupaikoissa minuun suhtauduttiin asiallisesti, ehkä aluksi hämmentyneen uteliaastikin. Sain hyvää palautetta kaikista harjoitteluistani.
Tätä nykyä hän työskentelee energiavarastojärjestelmiin keskittyneessä Cactos Oy:ssä tuotannon alikokoonpanossa. Työn parhaisiin puoliin kuuluvat mukavien työkavereiden ohella monipuoliset tehtävät ja itsenäinen työskentelytapa.
Sannasta sukupuolella ei ole merkitystä sähköalan töissä.
– Uskon, että olemme työelämässäkin yksilöitä ja persoonia enemmän kuin sukupuolemme edustajia.
Alan vetovoimatekijöiksi hän listaa monipuoliset työtehtävät ja toimenkuvat.
– Perusopintojen jälkeen voi hakeutua vielä jatko-opintoihin, mikä lisää työmahdollisuuksia entisestään.
”Homma ei ole istumista”
Virroilla asuvan Soile Jutilan uravalintaan ”syyllisin” on siskon mies, joka hoksasi ehdottaa tekniikasta kiinnostuneelle kälylleen tietoliikennealaa.
Hänen kokemuksensa niin opiskelusta kuin työelämästäkin ovat pelkästään positiivisia.
– Ei naisiin suhtauduttu ammattikoulussa mitenkään eri lailla. Kaikki tulivat hyvin toimeen keskenään ja olivat samalla viivalla peruskoulusta tulleita. Harjoittelussa oli sama tasa-arvoinen meininki: sorminäppäryyttä kun löytyi, ei ollut väliä, hoitiko työn mies vai nainen.
Työpäivät tietoliikenne- ja ICT-yhtiö ElmoNet Oy:ssä ovat mielekkäitä, kiitos liikkuvan työnkuvan, erilaisten työpäivien, käsillä tekemisen ja työhön liittyvän aivojumpan. Hän tekee valokuituhitsauksia maastossa ja kiinteistöissä sekä niihin liittyviä erilaisia kytkentöjä ja asennuksia.
– Olen yli 20 vuodessa nähnyt paljon ihmisiä, kaupunkeja ja erilaisia työympäristöjä. Tämä homma ei ole pelkkää tietokoneen ääressä istumista.