Rauhan ja kehityksen aikana tehtyjen lyhytnäköisten ratkaisujen takia nyt ollaan ongelmissa, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tämä vaikuttaa monin tavoin myös työmarkkinoihin.
Sähköliiton tes-neuvottelukierros alkaa olla takana. Valtakunnallisia työehtosopimuksia neuvoteltiin metsäteollisuutta lukuun ottamatta kaikille muille aloille. Oikeutta neuvotella valtakunnallisia työehtosopimuksia kyseenalaistettiin vahvasti, mutta tällä kertaa sopiminen selviytyi voittajaksi.
Työmarkkinatoiminta on joka tapauksessa muuttunut, eikä välttämättä vakaampaan suuntaan. Työtyötaisteluja ja niiden uhkia on ollut enemmän kuin moniin vuosiin.
Teollisuuden päänavaus kahden prosentin palkankorotuksineen vaikutti viime syksynä kohtuulliselta. Silloisella inflaation tasolla työntekijöiden ostovoima olisi jopa hitusen kasvanut. Loppusyksystä kaikki muuttui: Venäjä valmistautui jo sotaan ja nosti keinotekoisesti Eurooppaan toimittamansa kaasun hintaa rajoittamalla kaasupörssin kautta myytävän kaasun määrää. Energian hinnat nousivat Euroopassa voimakkaasti, inflaatio kiihtyi loppuvuotta kohden huimasti ja on kasvanut koko alkuvuoden Venäjän käynnistettyä hyökkäyksensä Ukrainaan.
Näin äkillisiin inflaation muutoksiin emme ole tottuneet EU:n sekä talous- ja rahaliitto EMUn jäsenenä. Rauhan, hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen aika sai monet Keski-Euroopan maat tekemään lyhytnäköisiä päätöksiä energiapolitiikassaan ja nojautumaan liikaa venäläiseen maakaasuun. Eurooppa on asettanut Venäjälle pakotteita, mutta riippuvuus maakaasusta on paha riippakivi. Toisaalta myös Venäjä on riippuvainen energian myynnistä saamistaan tuloista, joten se ei hevillä sulje kaasuhanoja.
Olkiluoto 3 olisi tarvinnut kaverin
Suomen tilanne on hieman helpompi, vaikka riippuvuus Venäjän maakaasusta ja sähkön tuonnista haittaa jossain määrin. On onnetonta, että Pyhäjoen Hanhikivelle suunniteltu Fennovoiman ydinvoimalahanke meni pieleen jo vuonna 2012, kun yhtiöstä 34 prosenttia omistanut saksalainen energiakonserni ja laitostoimittaja E.ON vetäytyi. Saksalaiset säikähtivät Japanin Fukushimassa edellisenä vuonna maanjäristyksen ja sitä seuranneen tsunamin jälkeen tapahtunutta ydinonnettomuutta. Tämän jälkeen on tehty pelkkiä huonoja ratkaisuja lukuun ottamatta viimeisintä, jolla laitetoimitussopimus venäläisen Rosatomin kanssa irtisanottiin.
Suomi olisi tarvinnut kipeästi uuden ydinvoimalan pahasti myöhässä olevan Olkiluodon kolmosreaktorin lisäksi. Fortum haki aikoinaan lupaa uuden ydinvoimayksikön rakentamiseksi samanaikaisesti Fennovoiman kanssa, mutta lupaa ei Suomen päättäjiltä tullut. Heikko ja lyhytnäköinen päätös tämäkin.
Uusi rutistus kesälomien jälkeen
Epätavallisen korkea inflaatio johtuu siis pääosin energian hinnan nopeasta kohoamisesta, johon on suurelta osin johtanut Venäjän toiminta kaasumarkkinoilla ja sittemmin hyökkäys Ukrainaan. Kun tähän lisätään Suomen poliittisen oikeiston halu murtaa ammattiliittojen asema tes-osapuolena, onkin melkoinen työmarkkinakeitos valmiina. Mausteeksi voidaan vielä lisätä metsäteollisuuden yrityskohtaiset työehtosopimukset ja Teknologiateollisuuden vuorineuvosten tahtotila viedä teollisuudenkin neuvottelut yritystasolle. Työntekijöiden ostovoima laskisi kuin lehmän häntä.
Suomalainen työnantajapuoli on viime vuosina onnistunut erinomaisesti tavoitteissaan vahvan koordinaationsa takia. Työntekijöille on viimeisillä neuvottelukierroksilla jäänyt torjuntavoittoja ja yleistä linjaa, vaikka takana on myös monia hyviä kasvun ja kannattavuuden vuosia.
Työehtosopimusten kestot ovat eriytyneet voimakkaasti. Jo nyt työrauhauhkien sävyttämiä alakohtaisia neuvotteluja käydään lähes koko ajan, eikä kukaan oikein tiedä, kuka määrittelee kustannustason.
Metsäteollisuuden yrityskohtaisia työehtosopimuksia lukuun ottamatta pääosa syntyneistä sopimuksista on vuoden mittaisia, ja ne sisältävät optiovuoden. Kesälomien jälkeen työmarkkinoilla alkaa seuraava rutistus. Työntekijöiden ostovoimaa parantavien tes-ratkaisujen takaamiseksi ammattiliittojen tulee löytää yhteinen palkkapoliittinen linja, jota noudatetaan yhteisvoimin riippumatta sopimuskausien hajanaisuudesta. Työntekijäpuoli on oman osansa tehnyt ja vastuunsa kantanut Suomen pärjäämisestä. Nyt on heidän vuoronsa saada osansa.
Sopimisesta vaaliteema?
Suomen 39. eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2. huhtikuuta 2023, ja niissä valitaan kansanedustajat vaalikaudelle 2023–2027. Gallupsuosion harjalla ratsastava Kokoomus vaikuttaa olevan varma voitostaan, ja pääministerin salkkua sovitellaan jo puolueen puheenjohtajan käteen. Kokoomuksen suunnalta on jo luvattukin antaa huutia työttömille ja tukea vuorineuvoksille suomalaisen sopimusjärjestelmän vaihtamiseksi yrityskohtaiseen “paikalliseen sopimiseen”.
Vaalien yhdeksi keskeiseksi teemaksi saattaakin nousta työmarkkinakysymys: valtakunnallinen tes-järjestelmä vs. yrityskohtaiset sopimukset. Kuka tietää?
***
Pitkän talven jälkeen odotamme luonnollisesti lämmintä kesää. Sitä toivotankin kaikille sähköliittolaisille! Tavataan Porin Yyterissä Volttipäivillä 1.-3. heinäkuuta!
Sauli Väntti
Sähköliiton puheenjohtaja
Puheenjohtaja työskenteli yhdeksän vuotta Suur-Savon Sähkö Oy:ssä sähkö- ja viestilaitekorjaamon asentajana ennen siirtymistään Sähköliiton palvelukseen. Ura Sähköliitossa on kestänyt jo melkein kolme vuosikymmentä! Sauli Väntti on toiminut liiton puheenjohtajana loppuvuodesta 2016 lähtien.
