Suurjännitesähköasennuksia koskevan standardin SFS 6001 ensimmäinen painos julkaistiin huhtikuussa 2001. Sen jälkeen suurjännitesähköasennukset ovat kehittyneet: on muun muassa siirrytty kattavaan maakaapelointiin, hajautettua energiantuotantoa otetaan käyttöön laajemmin ja SF6-kaasueristystä on käytetty enemmän. Viimeksi mainitusta ollaan nyt ilmastosyistä luopumassa.
Myös asennusstandardien pitää seurata yleistä kehitystä, ja sähköalan standardointia hoitavan SESKO ry:n valmistelema SFS 6001 uusi kuudes painos pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen.
SFS 6001:n taustaa
Vaikka standardi SFS 6001 on suomalainen, se perustuu kahteen eurooppalaiseen esikuvaan: EN IEC 61936-1 Power installations exceeding 1 kV AC and 1,5 kV DC – Part 1: AC ja EN 50522 Earthing of power installations exceeding 1 kV a.c. Ensimmäinen näistä standardeista antaa perusvaatimukset ja toinen muuttaa ja täydentää maadoituksia koskevia vaatimuksia. Näistä standardeista on julkaistu uudet painokset vuosina 2021 ja 2022.
Periaatteessa eurooppalaiset EN-standardit ovat voimassa kaikissa standardointijärjestö CENELECin jäsenmaissa eli EU-maissa ja muun muassa Norjassa, Islannissa ja Sveitsissä. Sen takia Suomessa on voimassa englanninkieliset standardit SFS-EN 61936-1 ja SFS-EN 50522.
Koska kahden toisiaan täydentävän ja muuttavan standardin käyttö on hankalaa, vaatimukset on Suomessa yhdistetty standardiksi SFS 6001.
Aikaisemmin SFS 6001:ssä oli erikseen merkitty osat, jotka olivat peräisin EN-standardeista ja Suomen lainsäädännöstä ja olosuhteista, esimerkiksi ilmastosta johtuvat poikkeamat. Lisäksi oli erillisiä kansallisia liitteitä. Tämän uuden painoksen valmistelun yhteydessä SESKO on kuitenkin tehnyt CENELECille ns. Vilamoura-ilmoituksen, jonka perusteella uusi SFS 6001 sisältää samassa tekstissä sekä EN-standardeihin perustuvat vaatimukset että kansalliset täydennykset.
Käytännössä SFS 6001 täyttää EN-standardien mukaiset vaatimukset ja esittää lisäksi täydentäviä ohjeita vaatimusten soveltamisesta Suomen olosuhteissa.
Standardin keskeisiä muutoksia
Standardin tärkein muutos lienee uusi ja helppokäyttöisempi rakenne, jossa kaikki vaatimukset on esitetty samassa tekstissä. Rakennetta on kehitetty myös muun muassa käsittelemällä käyttöönottoon ja kunnossapitoon liittyvät tarkastukset ja testaukset selkeästi erikseen.
Standardiin on lisätty liite, jossa on osia suomalaisia keskijännitekaapelityyppejä käsittelevästä standardista SFS 5636. Näissä osissa on muun muassa ohjeita kaapelien käsittelyyn ja kuormitettavuuden laskentaan.
Taustana suurimpaan muutokseen suomalaisten suurjännitesähköasennusten toteutuksissa vuoden 2001 jälkeen on vuoden 2013 sähkömarkkinalaissa esitetty vaatimus lyhyimmistä sallituista sähkönjakelun keskeytyksistä. Koska keskeytykset ovat olleet pääasiassa ilmajohtoverkon vikoja, maakaapeloinnin rakentaminen on voimakkaasti lisääntynyt. Yksittäisistä pylväsmuuntamoista on siirrytty puisto- ja kiinteistömuuntamoihin, joiden maadoitukset ovat yhteydessä toisiinsa maakaapelien vaippojen ja mahdollisten keskusköysien kautta. Tätä on selvitetty useissa tutkimuksissa ja havaittu, että tällä on suuri merkitys, eikä yksittäisen muuntamon maadoitusta kannata käsitellä vaan kaikkien yhteen liitettyjen muuntamoiden maadoituksia yhdessä. Standardi antaa opastusta erilaisissa tilanteissa sallittuihin maadoitusjännitteisiin.
Maakaapeloinnin lisääntyminen on toisaalta johtanut maasulkuvirtojen kasvuun, joka tarkoittaa laajempaa tarvetta maasulkuvirtojen kompensointiin. Tämä aiheuttaa haasteita suojaustekniikoille. Standardissa vaaditaan aina käytettäväksi maasulkusuojauksen varasuojausta normaalista suojauksesta erillisillä laitteilla. Suojaus voidaan kuitenkin toteuttaa käytännössä eri tavoilla.
Maadoitusjohdin pitää mitoittaa kaksoismaasulkuvirran mukaan. Aikaisempi poikkeus kapasitiivisen maasulkuvirran mukaan mitoittamisesta on jäänyt pois. Maakaapeloiduissa asennuksissa tämä vaatimus on suhteellisen helppo toteuttaa.
EN-standardien mukaan rakennuksia koskevissa vaatimuksissa noudatetaan kansallisia vaatimuksia eli Suomessa ympäristöministeriön rakentamismääräyksiä. Ne on otettu standardissa käyttöön, mutta käytännössä vaatimukset on kuitenkin tarkistettava myös paikallisten viranomaisten kanssa.
Sähkötilojen aitoja ja ovien lukituksia koskevia kohtia on tarkennettu. Lukitus pitää voida avata avaimella tai sähköisellä tunnisteella. Työkalulla avattavaa lukitusta ei sallita.
Standardiin on lisätty muutakin ajankohtaista tietoa, kuten viittaus uuteen EU:n asetukseen, joka esittää määräajat, joihin saakka SF6 kaasua sisältäviä uusia kojeistoja tai kytkinlaiteita saa ottaa käyttöön, sekä ehdot olemassa olevien laitteiden huollolle. SF6 ja vastaavat fluorihiilivedyt ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja, minkä takia niiden käyttöä rajoitetaan.
Standardissa on tarkistettu ja korjattu myös monta muuta kohtaa, jotka selviävät tutustumalla standardiin tai vaikka osallistumalla aiheesta järjestettävälle kurssille.
Uuden standardin saatavuus
Standardin SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset kuudes painos on nyt julkaistu. Sitä myy SFS Suomen Standardit verkkokaupassaan osoitteessa sales.sfs.fi. Standardi on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi. SESKO on lisäksi käynnistänyt SFS-käsikirjan 601 Suurjännitesähköasennukset ja ilmajohdot uudistamistyön. Uudistettu käsikirja julkaistaan myöhemmin kesällä.
Lisätietoja standardin SFS 6001 sisällöstä saa SESKOsta Markku Varsilalta sähköpostitse.
