SAK selvitti alkuvuodesta luottamushenkilöiltä, millainen valmius työnantajilla on ennaltaehkäistä, tunnistaa ja hoitaa työntekijöiden henkistä kuormitusta. Tuloksia on hyvä käydä lävitse tänään, kansainvälisenä työturvallisuuspäivänä.
Henkisen kuormituksen käsittelyä kokevaan kyselyyn vastasi 1 035 SAK:laisten liittojen luottamusmiestä ja työsuojeluvastaavaa.
48 prosenttia kyselyyn osallistuneista vastasi, että työnantaja on huomioinut henkiset kuormitustekijät osana työpaikan vaarojen arviointia. Huomio on kuitenkin tuolloin ollut hyvin perinteisissä asioissa, kuten työvälineisiin tai työympäristöön liittyvissä vaaroissa. Esimerkiksi liiallinen työmäärä tai liian yksitoikkoisen työn riskit on huomioitu selvästi harvemmin.
Henkisen työsuojelun vahvistaminen on ajankohtaista, sillä kesäkuun alussa tulee voimaan työturvallisuuslain muutos. Se velvoittaa työnantajan ottamaan paremmin huomioon niin fyysiset kuin psykososiaaliset kuormitustekijät osana työn vaarojen arviointia.
Selvityksessä kysyttiin myös, ryhtyykö työnantaja toimiin kuormituksen vähentämiseksi, jos kuormitus vaarantaa työntekijän henkistä terveyttä. Vain 42 prosenttia vastasi myöntävästi. Käytännön toimina mainittiin usein keskusteluapu työterveyden kanssa, työkierto ja muutokset toimenkuvissa sekä erilaiset työaikajärjestelyt ja työaikajoustot.
– Olisimme toivoneet enemmän mainintoja työnantajan omista toimenpiteistä ja koko työyhteisön jaksamista tukevista menettelyistä, kuten johdon vastuuttamisesta, jaksamiskeskusteluista esimiehen kanssa, työntekijöiden määrän lisäämisestä tai palaverikäytäntöjen kehittämisestä, sanoo SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi.
Vain 14 prosentin mukaan työn henkiseen kuormittavuuteen liittyviä asioita käsitellään esimiesten ja työntekijöiden kesken, esimerkiksi osasto- tai yksikkökokouksissa. 28 prosenttia vastasi, ettei näin tehdä, 49 prosenttia arveli tilanteen vaihtelevan osastoittain tai yksiköittäin.
Edustuksellisessa yhteistoiminnassa, kuten yt-elimessä tai työsuojelutoimikunnassa kuormitusta käsiteltiin useammin. Kuitenkin vain 51 prosenttia vastasi, työpaikalla oli näin varmasti tehty.
Työntekijöiden henkinen pahoinvointi rasittaa sekä yksittäisiä työntekijöitä että laajemmassa kuvassa koko työyhteisöä ja tuottavuutta. Kyselyn tulokset osoittavat, että henkisen työsuojelun kysymykset ovat edelleen monilla työpaikoilla vieraita.
