Suomi rakentaa energia-alan tulevaisuuttaan päästöttömien tuotantomuotojen, erityisesti tuulivoiman, varaan. Tämän vuoden loppuun mennessä tuulivoiman kokonaiskapasiteetti ylittää jo 5 000 megawattia. Päästöttömät energiamuodot kuitenkin vaativat tuekseen korvaavaa tuotantoa, kun tuuli ei puhalla eikä aurinko paista. Korvaavaa tuotantoa kutsutaan säätövoimaksi.
Säätövoimaa tarvitaan, koska sähkön tuotannon ja kulutuksen on oltava joka hetki tasoissa. Jos kulutus ylittää tuotannon, säätövoima palauttaa tasapainon.
Vesivoima on kotimaista ja uusiutuvaa säätövoimaa, mutta sen riittävyys on vaakalaudalla. Kun tuulivoiman osuus yhä vain lisääntyy pyrkiessämme kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035, säätövoimaa tarvitaan lisää.
‒ Eurooppaa koetteleva energiakriisi on osoittanut, ettei meillä eikä muuallakaan Euroopassa ole kiinnitetty riittävää huomiota säätövoiman riittävyyteen. Emme voi turvautua siihen, että ostamme säätövoimaa muualta. Valtioneuvoston päättämät vesienhoitosuunnitelmat 2022‒2027 saattavat jopa leikata vesivoiman tuotantoa, vaikka suuntauksen tulisi olla päinvastainen.
‒ Sähköliitto edellyttää hallitukselta ja eduskunnalta määrätietoisia ratkaisuja ja toimia, joilla taataan Suomeen riittävästi säätövoimaa. Vesivoiman tuotannon turvaaminen ja kestävä lisääminen on oleellinen osa tätä ratkaisua. Muussa tapauksessa sähköstä syntyy pulaa ja sen hinta alkaa vaihdella holtittomasti tavoitellessamme päästöttömämpää tuotantoa, vaatii Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti.
