Pasi Ylönen (edessä) luotsaa Sähköliiton energia-, ict- ja verkostoalan johtokuntaa, ja Arto Mäkinen (takana) on sen jäsen. Liiton puheenjohtaja Sauli Väntti (keskellä) siirtyi energia-alan töistä liiton palvelukseen lähes 30 vuotta sitten.
Varallaolijoiden joukkoon ilmoittautunut Pasi Ylönen aloitti 12-tuntisen työpäivän Aapeli-myrskyn noustessa uudenvuodenpäivänä kolme vuotta sitten. Energia-alan ammattilaiset turvaavat energian saantia kaikissa tilanteissa, ja heitä tarvitaan lisää.
Aapelin, Aatun, Ailan, Päivön ja muiden myrskyjen tuhoja estänyt ja korjannut jakeluverkkoasentaja Pasi Ylönen valitsi alansa sen erä- ja reipashenkisyyden takia. Sähköalan opiskelijana hän pääsi työssäoppimisjaksolle Savon Voimaan, ja se oli menoa. Sittemmin rautalampilainen on suorittanut sähköverkkomestarin erikoisammattitutkinnon, ja nykyinen työnantaja on Voimatel Oy.
Mekaanisessa kunnossapidossa työskentelevä Arto Mäkinen on niin ikään kouliintunut energia-ammattilaiseksi työssään. Hänen työporukkansa tekee korjaus- ja ennakkohuoltotöitä Fortum Power and Heatin Loviisan ydinvoimalaitoksessa.
‒ Ydinvoimala on sellainen työympäristö, jossa uudet työntekijät perehdytetään aina huolellisesti ja osaaminen karttuu kokemuksen myötä. Jopa pitkän työuran muualla tehnyt ammattilainen käy saman perusteellisen koulutuksen läpi, kuusankoskelainen kertoo.
Työnantaja, lisää vetovoimaasi!
Sähköliittolaisten Pasin ja Arton työ on taata, että sähkön ja lämmön tuotanto ja jakelu toimii mahdollisimman häiriöttömästi. Myös Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti työskenteli alalla Suur-Savon Sähkön sähkö- ja viestilaiteasentajana ennen kuin siirtyi liiton palvelukseen.
Osaavat energia-alan työntekijät ovat osa kansallista huoltovarmuuttamme, ja Sähköliitto haluaa toimia sen puolesta, että ala houkuttelee tuleviakin ammattilaisia. Koulutuskysymykset ja työehdot ovat avainasemassa.
‒ Ansiotaso on verrattain hyvä ja toimiala kasvava. Työ on vaihtelevaa, ja siinä saa työskennellä eri alojen ammattilaisten kanssa sekä kohdata myös kuluttaja-asiakkaita, kolmikko luettelee alan etuja.
Pasi Ylönen soisi, ettei ammatillisesta koulutuksesta enää vähennettäisi tunteja eikä opettajia. Amisreformi siirsi koulutusvastuuta työpaikkojen työpaikkaohjaajille, joiden tulisi pystyä kehittämään osaamistaan. Innostunut ja innostava ohjaaja voi sytyttää opiskelijassa kipinän alalle.
Sauli Väntin mukaan sähkön ja lämmön tuotantoon sekä jakeluun tulisi rakentaa erilaisia oppimispolkuja nuorille ensimmäistä ammattiaan opiskeleville ja myös ammatinvaihtajille.
Entä mitä työnantaja voi tehdä houkutellakseen osaavimmat työntekijät?
‒ Palkkaus, työehdot ja arvostetuksi tuleminen vetävät osaajia puoleensa, Arto Mäkinen arvioi.
‒ Työhyvinvointiin ja ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen satsaaminen, Sauli Väntti lisää.
‒ Jakelupuolella ylenpalttinen kilpailuttaminen on johtanut jopa siihen, että halvimman tarjouksen tehneen firman työtekijät ajavat satoja kilometrejä toisaalle Suomeen reissutöihin, Pasi Ylönen harmittelee ja korostaa paikallisuuden olevan valtti, jota myös kuluttaja-asiakkaat arvostavat.
* Lyhennetty versio jutusta on julkaistu Energia-teemajulkaisussa Talouselämä-lehden yhteydessä 24.2.2023
