Hallitus haluaa rajoittaa työntekijöiden työtaisteluoikeutta. Hallitusohjelman työrauhakysymyksiä käsitellään parhaillaan työryhmässä, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuussa. Varsinaisia lakiesityksiä odotetaan sen jälkeen. Näillä faktoilla pärjäät syksyn lakkokeskusteluissa.
Työtaistelujen määrä vaihtelee Suomessa paljon
Tilastokeskus kerää vuosittain tiedot työtaisteluista. Niiden määrä vaihtelee suuresti. Esimerkiksi viime vuonna Suomessa käytiin 64 työtaistelua, joihin osallistui noin 177 600 työntekijää ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 962 600. Tavallista laajempien työtaistelutoimien taustalla olivat pääasiassa kunta- ja terveydenhoitoalan lakot.
Vuotta aiemmin työtaisteluihin osallistujia oli noin 22 500 ja menetettyjä työpäiviä noin 34 100.
Vuoden 2022 kaltaiset lakkovuodet olivat melko yleisiä 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuoliskolla. Lakkoilu ei siis ole 2000-luvulla lisääntynyt, päinvastoin vähentynyt selvästi. 1970- ja 1980-luvuilla oli vuosia, jolloin työtaisteluissa menetettiin reilusti yli kaksi miljoonaa työpäivää.
Työnantajapuoli väittää, että Suomessa lakkoiltaisiin muihin maihin verrattuna holtittomasti. Se ei pidä paikkaansa. Ekonomisti Antti Koskela on tarkastellut lakkojen määriä Suomessa ja muualla maailmassa kirjassaan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Tilastojen mukaan Suomi ei ole muihin verrattuna lakkoherkkä maa.
Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään työpäiviä kolminkertainen määrä Suomeen verrattuna. Suomi on samaa tasoa esimerkiksi korealaisten ja brittien kanssa. Vertailu on tehty tuhatta työntekijää kohti, joten maan koko ei vaikuta lukuihin. Norjassa työtaisteluissa menetettyjä päiviä on hiukan enemmän kuin Suomessa, Ruotsissa selvästi vähemmän. Euroopan laajuisessa vertailussa Suomi sijoittuu hieman keskitason yläpuolelle.
Pohjoismaiden lakkoherkimmässä maassa Tanskassa lakkoihin liittyvä lainsäädäntö on suunnilleen samanlainen kuin muissa Pohjoismaissa, jopa tiukempi kuin Suomessa. Selvää syytä Tanskan lakkoherkkyyteen ei tiedetä.
Lakko-oikeus on laissa
Työntekijän lakko-oikeus on maailmanlaajuisesti tunnustettu. Esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistuksessa yksi työelämän perusperiaatteista on yhdistymisvapaus ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden tunnustaminen.
Suomen perustuslaki takaa ammatillisen yhdistymisvapauden, johon lakko-oikeuden katsotaan kuuluvan. Työtaisteluja koskevia määräyksiä on myös työehtosopimuslaissa ja laissa työriitojen sovittelusta. Ammatillinen yhdistymisvapaus tarkoittaa muun muassa sitä, ettei työntekijä saa joutua painostetuksi tai syrjityksi työnantajan taholta osallistuessaan ammattiliittonsa järjestämään lakkoon.
Liitoilla on myös oikeus asettaa lakkoon työtehtäviä riippumatta siitä, kuka niitä tekee. Lakko ei siis koske vain ammattiliittoon kuuluvia. Tämäkin periaate on Suomessa vahvistettu korkeimman oikeuden päätöksellä.
Työtaistelusanastoa
Lakko: Työntekijäpuolen työtaistelutoimi, jossa keskeytetään väliaikaisesti työnteko. Työnantajalla ei ole lakon aikana työnjohto-oikeutta eikä palkanmaksuvelvoitetta. Lakko on kollektiivinen eli yleensä ammattiliiton järjestämä toimi, eikä yksittäinen työntekijä voi päättää mennä lakkoon. Useimmiten lakolla yritetään vaikuttaa oman alan työehtosopimukseen eli esimerkiksi palkkoihin.
Työsulku: Työnantajapuolen työtaistelutoimi, jonka aikana työnantaja estää työntekijöitä pääsemästä töihin ja keskeyttää heidän palkanmaksunsa.
Laillinen/laiton lakko: Lakko-oikeus kuuluu lähtökohtaisesti työntekijöiden oikeuksiin. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana vallitsee kuitenkin työrauhavelvoite. Jos lakko järjestetään tänä aikana ja se kohdistuu kyseiseen työehtosopimukseen, lakko on laiton. Usein laittomista lakoista puhuttaessa kyse on lyhyistä ulosmarsseista, jotka johtuvat esimerkiksi yrityksen irtisanomissuunnitelmista.
Poliittinen lakko: Lakko, jolla pyritään vaikuttamaan oman alan työehtojen sijaan poliittisiin päättäjiin, kun näiden päätökset vaikuttavat työntekijöiden ammatilliseen, sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan.
Saarto: Työtaistelutoimenpide, jossa muissa yrityksissä työskentelevät työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa. Työntekijät kieltäytyvät lisäksi hakeutumasta saarrettuun yritykseen töihin.
Tukilakko: Lakko, jolla tuetaan toisen sopimusalan tai ammattiliiton laillista työtaistelutoimea.
Ulosmarssi tai mielenilmaus: Työntekijöiden lyhytaikainen töiden keskeyttäminen ja poistuminen työpaikalta.
Vuoronvaihtokielto: Lakkoa kevyempi työtaistelukeino, jossa vuoronvaihtokiellon julistaneen ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät vuoronvaihdosta ja muista työnantajan ehdottamista muutoksista työvuorolistaan.
Ylityökielto: Lakkoa kevyempi työtaistelutoimi, jossa ylityökiellon julistaneen ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät ylitöistä.
Hyvityssakko (”lakkosakko”): Maksu, jonka työtuomioistuin voi määrätä laittomasta lakosta ammattiliitolle tai työnantajaliitolle. Yksittäiselle työntekijälle ei voi nykyisen lain mukaan tulla sanktiota, vaikka hän olisi osallistunut laittomaan lakkoon.
Teksti: Tua Onnela
