Kehittämiseksi, edistämiseksi ja mahdollisuuksiksi naamioidut kaksi isoa muutosta työmarkkinoilla tulevat voimaan heti vuoden 2025 ensimmäisenä päivänä. Eduskunta hyväksyi joulukuussa muun muassa ns. vientimallia sekä paikallisen sopimisen laajentamista koskevat lakimuutokset.
Muutokset vaikuttavat vahvasti käynnissä olevaan neuvottelukierrokseen. Omien pääsopimusalojemme energia-, ICT- ja verkostoalan sekä sähköistys- ja sähköasennusalan neuvottelut alkavat alkuvuonna, sillä sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa. Kolmanneksi suurinta osaa jäseniämme koskeva teknologiateollisuuden työehtosopimus päättyi marraskuun lopussa, eikä loppuvuosi 2024 ole lähentänyt osapuolten eli Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n näkemyksiä sovittelijankaan johdolla.
Työriitalain muutoksena hyväksytty vientimalli tarkoittaa, että ensi vuoden alusta lukien muiden alojen palkankorotukset eivät voi ylittää vientialojen neuvottelemaan korotusta.
Tosin tätä sovittelijan käsiä sitovaa ja sopimusvapautta rajoittavaa muutosta ei ole kirjattu lakiin näin selkeästi. Laki puhuu sen sijaan ”sovittelijan velvollisuudesta menetellä sovittelutoimessaan kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuus vaarannu”. Tämä tarkoittaa, että ”sovittelija ohjaisi työriidan osapuolia Suomen kilpailukyvyn ja hyvin toimivan palkanmuodostuksen kannalta tasapainoisiin ratkaisuihin”.
Muutos koskee myös sovittelulautakuntia, joita asetetaan johonkin tiettyyn sovittelutehtävään.
Paikallisen sopimisen laajentaminen = työehtojen villi länsi
Hallituksen voimakkaasti ajama paikallisen sopimisen edistäminen tarkoittaa, että vuoden 2025 alusta lukien järjestäytymättömätkin eli työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset voivat tehdä paikallisia sopimuksia työntekijäpuolen kanssa.
Ongelmia aiheuttaa, jos työntekijöitä voi edustaa joku muu kuin kouluttautunut luottamusmies. Tuolloin tehtyjen sopimuksien sisältöä ei pysty kukaan valvomaan, ja sopimukset saattavat olla työntekijöille epäedullisia. Yritykset voivat näin työehtoja polkemalla saada merkittävää kilpailuetua niihin yrityksiin verrattuna, jotka sitoutuvat pitämään työntekijöiden työehdot kohtuullisella tasolla.
Luottamusmies on hankkinut koulutusta sopimiseen ja työehtojen tulkitsemiseen, ja hän saa tarvitessaan tukea ammattiliitoltaan. Esimerkiksi järjestäytymättömiä työntekijöitä edustavalla luottamusvaltuutetulla ei välttämättä ole sopimisen edellyttämää asiantuntemusta istua neuvottelupöytään työnantajan kanssa.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK on tehnyt laajan koonnin vuodenvaihteen tuomista muutoksista. Katso linkistä, mitkä niistä koskevat sinua. Aaria Työttömyyskassa puolestaan on koonnut työttömyysturvaa koskevat muutokset omille sivuilleen.
