Ehdolle Sähköliiton uudeksi puheenjohtajaksi on ilmoittautunut kolme henkilöä: liiton hallituksen toinen varapuheenjohtaja Jari Korpela, liiton varapuheenjohtaja Hannu Luukkonen ja liiton vastaava sopimusasiantuntija Jari Ollila.
Puheenjohtajavalinnan tekee uusi edustajisto kokouksessaan 28.–29. marraskuuta. Uusi puheenjohtaja seuraa tehtävässä Sauli Vänttiä, joka on toiminut puheenjohtajana kaksi nelivuotiskautta vuodesta 2016 alkaen.
Esitimme ehdokkaille viisi kysymystä virtuaalitentin merkeissä. Heidän työurastaan ja luottamustehtävistään voit lukea tarkemmin heitä koskevista ehdokkuusuutisista, joihin löydät linkit jutun lopusta.
Mitkä ovat Sähköliiton vahvuudet ammattiliittona?
Jari Korpela: – Olemme ammattikuntaliitto, joka kokoaa yhteen sähköisten alojen ammattilaiset. Heille on kunnia-asia kuulua oman alan liittoon. Sähköliiton henkilökunta koostuu osaavista ammattilaisista, ja jäsenistössä on runsaasti osaavia aktiiveja, jotka tekevät talkoovoimin töitä jäsenistön hyödyksi.
– Olemme onnistuneet uudistamaan ja kehittämään Sähköliiton toimintaa vastaamaan paremmin nykypäivän vaatimuksia. Se näkyy esimerkiksi useita muita liittoja parempana jäsenkehityksenä. Uudistustyötä on tärkeää jatkaa, jotta voimme tehdä Sähköliitosta vielä entistäkin vahvemman, yhtenäisemmän ja avoimemman järjestön, joka vastaa yhä paremmin jäsentensä tarpeita.
Hannu Luukkonen: – Olemme erityisesti onnistuneet parantamaan jäsentemme työehtoja ja edistämään alan työturvallisuutta, kiitos laajan 34 000 hengen vahvuisen jäsenkuntamme ja vahvan neuvotteluasemamme. Sopimusten noudattamista ja jäsentemme oikeuksien toteutumista valvovat luottamusmiehet, ammattiosastot ja liiton toimitsijat.
– Vahvuuksiamme ovat myös jäsenetumme, jotka tekevät jäsenyydestä houkuttelevan ja hyödyllisen: muun muassa monipuoliset koulutusmahdollisuudet, oikeudellinen neuvonta ja työttömyysturva Aaria Työttömyyskassan kautta.
– Yhteistyö pohjoismaisten veljesliittojemme kanssa vahvistaa asemaamme ja lisää mahdollisuuksiamme vaikuttaa laajemmin sähköalan kehitykseen.
Jari Ollila: – Ammattikuntaisuus on Sähköliiton vahvuus. Edustamme sähköalan työntekijöitä, ja se on selvä yhdistävä tekijä. Olemme myös vahva ja ketterä ammattiliitto, joka on aina sopeutunut työmarkkinoiden muutoksiin.
– Olemme onnistuneet koko liiton historian ajan rakentamaan sopimusoikeuksia jäsenillemme. Sähköliitto on aina neuvotellut hyviä työehtosopimuksia ja myös valvonut tehokkaasti niiden noudattamista. Olemme puuttuneet rohkeasti suuriinkin epäkohtiin, kuten Olkiluoto 3:n ydinvoimalatyömaalla, ja olleet puolustamassa koko suomalaista työmarkkinajärjestelmää. Viimeisten vuosien aikana olemme onnistuneet säilyttämään sopimusoikeutemme työmarkkinoiden muutoksessa.
– Olemme myös satsanneet merkittävästi oman toimintamme parantamiseen, kuten järjestämistyöhön ja liittorakenteen kehittämiseen.
Mitä kehitettävää toiminnassamme on edustajistokaudella 2024–2028?
Hannu Luukkonen: – Tärkeintä on vahvistaa jäsenlähtöisyyttä: toimintamme tulisi entistä enemmän perustua jäsenten tarpeisiin ja toiveisiin. Ensi askel olisivat säännölliset kyselyt ja palautekanavat, jotka edistäisivät kaksisuuntaista viestintää ja jäsenten kokemusta osallistumisesta liiton toimintaan. Toinen askel on avoin ja läpinäkyvä viestintä, joka pitää jäsenet ajan tasalla liiton toiminnasta, päätöksistä ja saavutuksista.
– Keskeistä on kehittää myös jäsenpalveluita, erityisesti liiton strategian mukaisia uusimpiin teknologioihin ja työmenetelmiin liittyviä työllisyys- ja urapalvelukoulutuksia ja kursseja. Näin autamme jäseniämme menestymään työelämässä. Työelämän haasteissa jäsenten puolestaan tulee saada entistä vahvempaa tukea ja neuvontaa.
– Pidän myös tärkeänä kehittää ammattiliittojen yhteistyötä. Voimme jakaa resursseja, tietoa ja parhaita käytäntöjä taataksemme paremman työelämän kaikille. Neuvottelutoiminnassa meidän tulee edistää jatkuvan neuvottelun periaatetta työnantajajärjestöjen kanssa.
– Työturvallisuuden saralla meidän tulisi kehittää uusia alamme työturvallisuusriskeihin liittyviä kampanjoita vähentääksemme onnettomuuksia ja lisätäksemme työhyvinvointia.
Jari Ollila: – Sopimustoimintamme turvaamiseksi on laadittava strategia. Aloitimme tätä liiton strategiassakin määriteltyä työtä jo viime vuonna, mutta se jouduttiin keskeyttämään Orpon hallituksen työmarkkinauudistusten vuoksi. Sopimustoiminnan strategia auttaa meitä varautumaan tulevaisuuden haasteisiin työehtosopimustoiminnassamme. Joudumme varautumaan yrityskohtaisten työehtosopimusten ja paikallisen sopimisen lisääntymiseen, mikä vaatii meiltä ehdottomasti sitä, että panostamme voimakkaasti luottamusmiesten koulutukseen ja tehostamme myös edunvalvontaamme.
– Järjestämistyötä on tehostettava, ja se on kohdennettava organisoidusti työpaikoille. Keskiöön on otettava suuremmat järjestäytymättömät yritykset, mutta myös suuret valtakunnalliset järjestäytyneet yritykset, joissa järjestäytymisaste on laskenut.
– Sähköalan houkuttelevuuden eteen on tehtävä töitä, erityisesti verkostoalalla. Siellä alkaa olla työvoimapula ja uusia työntekijöitä tarvitaan. Sähköalan työt ovat vaativaa ammattityötä, ja liiton on puolustettava tätä ja tehtävä sidosryhmien kanssa töitä nuorien saamiseksi alalle.
– Liiton sisällä on jatkettava hyvää kehitystä ja lisättävä yhteistyötä ammattiosastojen kanssa. Liiton ja osastojen tavoitteiden tulisi olla yhteiset, ja parempi yhteistyö hyödyttää molempia.
Jari Korpela: – Liiton yhtenäisyyttä täytyy lisätä. Siihen päästään saumattomammalla yhteistyöllä liiton toimiston, ammattiosastojen ja työpaikkojen aktiivien kesken. Meidän tulee jalkautua aktiivisemmin jäsenistön pariin työpaikoille ja ammattiosastoihin. Sähköliiton tulee muutenkin olla näkyvämpi. Luottamushenkilöiden ja muiden aktiivien määrää, osaamista ja toimintaedellytyksiä täytyy kasvattaa merkittävästi, jotta toimintakykymme paranee.
– Liiton strategiasta nostan esiin erityisesti sidosryhmätyön ja sopimustoiminnan erillisten strategioiden laatimisen tärkeyden. Yhteistyötä eri liittojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa on edelleen parannettava. Voimme tehdä toiminnastamme paljon nykyistä ennakoivampaa. Meidän täytyy olla valmiimpia erilaisiin toimintaympäristön ja sopimustoiminnan muutoksiin
– Sähköliiton tulee myös vahvistaa rooliaan alan asiantuntijana sekä tarjota enemmän palveluita ja etuja jäsenille.
Mitkä ovat suurimmat meitä koskevat uhat tulevina vuosina, ja miten taklaamme ne?
Jari Ollila: – Sopimustoiminnan hajautuminen on suuri haaste. Uhkana ovat yrityskohtaiset työehtosopimukset ja yleissitovuuden menettäminen. Ammattikuntaliittona meillä on monta jäsenmäärällä mitattuna pientä työehtosopimusta, joiden tulevaisuuden turvaamisessa riittää tehtävää.
– Lisäksi jatkuva uhka on, että sähköalan töitä tekeviä havitellaan muiden liittojen työehtosopimuksien alle. Tällaista kehitystä on vastustettava voimakkaasti, ja siinä vaaditaan myös jäsenistön omaa päättäväistä tahtoa. Näissä tilanteissa olemme joutuneet, ja joudumme tarvittaessa jatkossakin, turvautumaan työtaistelutoimiin sopimusoikeuksiemme puolustamiseksi. Haasteiden voittamiseksi meidän on tehtävä hyvää työtä sidosryhmien, työnantajaliittojen ja yritysten kanssa. Hyvät neuvottelusuhteet edesauttavat sopimusoikeuksien säilyttämistä.
Jari Korpela: – Sopimustoimintaan ja muuhun työelämän sääntelyyn vaikutetaan yhä enemmän eduskunnasta käsin. Se haastaa perinteisiä toimintatapojamme. Mahdollisuuksiamme vaikuttaa jäsentemme työehtoihin pyritään rajoittamaan. Yleissitovat työehtosopimuksetkin ovat uhattuina sopimustoiminnan painopisteen siirtyessä yhä enemmän työpaikkatasolle.
– Voimme vastata näihin uhkiin parhaiten vahvistamalla vahvuuksiamme ja kehittämällä toimintaamme edellä mainitsemillani tavoilla. Yhteistyön ja luottamuksen lisääminen tekemiseemme, sekä liiton sisällä että ulkopuolella, tulee entistä tärkeämmäksi.
Hannu Luukkonen: – Hallitus heikentää työrauha- ja työlainsäädäntömuutoksillaan neuvotteluasemaamme ja työntekijöiden työsuhdeturvaa. Poliittiset työtaistelut on lähes kokonaan kielletty ja mahdollisuuksia tukityötaisteluihin kavennettu. Meidän on jatkettava vaikuttamista muiden liittojen ja keskusjärjestöjen kanssa ja osallistuttava yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
– Suurin huoli on paikallisen sopimisen ulottaminen myös järjestäytymättömään kenttään. Se saattaa laskea työnantajien järjestäytymisastetta, uhata työehtosopimusten yleissitovuutta ja lisätä epätervettä kilpailua työmarkkinoilla. Yleissitovuusjärjestelmä on tähän saakka turvannut työntekijöille työsuhteen ja -ehtojen minimiturvan riippumatta työnantajan järjestäytymisestä.
– Korkea järjestäytymisaste ja ammattiliiton kouluttama luottamusmies antavat työntekijöille vahvemman neuvotteluaseman yrityskohtaisessa sopimisessa ja takaavat oikeudenmukaiset työehdot, jos tulevaisuudessa työehtosopimusten neuvottelutoiminta siirtyy työpaikkatasolle yrityskohtaiseksi. Meidän tuleekin houkutella varsinkin nuoria ja sitouttaa heitä tarjoamalla esimerkiksi uraneuvontaa ja osaamisen kehittämismahdollisuuksia. Heidän osallistamisensa takaa ay-toiminnan jatkumisen.
Miksi olisit hyvä valinta puheenjohtajaksi?
Jari Korpela: – Olen ollut kolme edellistä edustajistokautta aktiivisesti mukana Sähköliiton hallinnossa ja saanut selkeän kuvan liiton nykytilasta ja siitä, mihin suuntaan sitä tulisi johtaa.
– Olen ulospäinsuuntautunut, ja minulla on kyky verkostoitua. Näitä taitoja tarvitaan toimivien yhteistyösuhteiden luomiseen liiton menestymisen kannalta tärkeiden tahojen kanssa. Olisin aktiivisesti osallistuva ja läsnä oleva puheenjohtaja liiton työyhteisössä ja aktiivien arjessa.
– Minusta sähköliittolaiset saisivat kaikkien sopimusalojen asioita ajavan ja edestä johtavan puheenjohtajan. Olisin jalkautuva puheenjohtaja, joka tulisi olemaan huomattavasti aiempaa enemmän läsnä jäsenistön keskuudessa.
Hannu Luukkonen: – Minulla on tarvittava kokemus, taidot ja sitoutuminen liiton menestykseen. Vastuuni edunvalvonnasta ja sopimustoiminnasta ovat antaneet vahvat neuvottelutaidot ja kyvyn ajaa jäsenistön etuja tehokkaasti. Esimiesasemani on kehittänyt kykyäni johtaa tiimejä, motivoida työntekijöitä ja hallita henkilöstöasioita.
– Lukuisat luottamustoimeni ja yhteistyö liiton eri sidosryhmien kanssa ovat vahvistaneet verkostoitumis- ja yhteistyötaitojani. Jäsenistön kouluttaminen ja neuvottelutoiminta ovat kehittäneet viestintätaitojani ja kykyäni jakaa tietoa selkeästi ja tehokkaasti.
– Vuodesta 2012 alkaen olen toiminut liiton johdossa, mikä on antanut syvällisen ymmärryksen liiton toiminnasta ja sen haasteista sekä kehittänyt kykyäni johtaa ja tehdä strategisia päätöksiä. Siksi olisin hyvin valmistautunut puheenjohtajan tehtävään.
Jari Ollila: – Minulla on pitkä kokemus sopimustoiminnasta Sähköliiton kaikissa sopimuspöydissä ja erinomaiset suhteet kaikkiin tärkeisiin sidosryhmiin. Olen toiminut pitkään liiton molempien pääsopimusalojen neuvottelutoiminnassa ja kehittänyt hyvät suhteet työnantajajärjestöihin ja muihin ammattiliittoihin. Puheenjohtajan tehtävä on tehdä sidosryhmätyötä ja luoda uusia suhteita sähköalalla.
– Sähköala kehittyy tulevina vuosina, ja liiton aseman eteen on tehtävä paljon töitä. Uskon, että kokemukseni ja hyvien suhteideni avulla voin puheenjohtajan tehtävässä auttaa liittoa vastaamaan näihin haasteisiin. Olen erittäin motivoitunut ottamaan vastaan uuden vaativan tehtävän ja valmis palvelemaan Sähköliittoa puheenjohtajana.
Kerro jokin taitosi, jonka harva tietää!
Hannu Luukkonen: – Olen ollut brittifutiksen fani jo vuosikymmeniä, ja kaikki alkoi jouluna 1976. Vanhempamme yllättivät minut ja veljeni Englannin liigan faniasusteilla. Jouluaattoiltana kuusen alla odotti kaksi pakettia, ja jännitys oli käsin kosketeltavaa.
Kun avasin oman pakettini, sieltä paljastuivat Liverpoolin pelipaita, -housut ja -sukat. Veljeni paketista löytyivät Arsenalin asusteet, jotka olivat mielestäni paljon makeammat. Vaikka Liverpoolin asu oli hieno, en voinut olla kadehtimatta veljeni tyylikästä Arsenalin punavalkoista settiä. Siitä hetkestä lähtien olen ollut Arsenalin fani – kaikki alkoi yhdestä joululahjasta ja pienestä kateuden pistoksesta!
Mutta vaikka Arsenal vei sydämeni, Liverpoolin asuista alkoi myös elinikäinen rakkaus Liverpoolin joukkuetta kohtaan. Olen siis ollut alusta asti kahden joukkueen fani, ja molemmat ovat säilyneet sydämessäni näihin päiviin asti.
Jari Ollila: – Pyöräily on rakas vapaa-ajan harrastukseni, ja vuosia sitten ajoin myös kilpaa maantie- ja ratapyöräilyssä. Nykyään suuntaan metsäpoluille, kun aikaa löytyy. Tykkään tasapainoilla lukkopolkimien kanssa kivikoissa ja juurakoissa.
Jari Korpela: – Olen tai ainakin olin ennen viimeisen päälle huippuluokkaa jääkiekkoluistimien teroittajana!
Linkit uutisiin Jari Korpelan, Hannu Luukkosen ja Jari Ollilan ehdokkuusilmoituksesta.
