Tampereen yliopiston tutkijat esittävät, että energiavarastot ja erilaiset kulutusjoustot tuotaisiin suoraan markkinoille sähkön hinnan määrittävän algoritmin hyödynnettäväksi. Tämä uusi tarjoustyyppi sisältyy Sähkömarkkinamalli ja eri tekijöiden vaikutukset sähkön hinnan muodostumiseen sähkön vuorokausimarkkinoilla -tutkimusraporttiin, joka julkaistiin alkuviikosta.
Nykyiset tarjoustyypit eivät tähän taivu, koska energiavarastotoimijoiden tuli osata ennustaa, milloin varastoja kannattaa ladata tai purkaa. Kaikissa käytössä olevissa tarjoustyypeissä tarjoukset jätetään markkinoille ennen hinnan määrittämistä.
Tampereen yliopiston sähkötekniikan alan tutkijatohtori Juha Koskela, väitöskirjatutkija Kimmo Lummi ja professori Pertti Järventausta ehdottavat tukkusähkömarkkinoille uutta varastotarjoustyyppiä ”storage orderia”, joka toimisi kaksisuuntaisena joustavana yhdistelmätarjouksena.
– Se huomioisi energiavarastojen erityisvaatimukset ja korvaisi niille niiden hintaa tasoittavan vaikutuksen. Näin energiavarastot saataisiin suoraan hintaa määrittävän algoritmin hyötykäyttöön ja algoritmi määrittäisi, milloin niitä on otollisinta ladata ja purkaa, Koskela kertoo.
Kun kulutus joustaa ajallisesti, energiaa tarvitaan kuitenkin myöhemmin, se vain on välillä “varastossa”. Energiaa häviää aina varastoinnissa, mikä tutkijoiden mukaan tulee huomioida osto- ja myyntitarjousten suhteessa. Uudessa tarjoustyypissä syntyisikin kilpailua siitä, kuka pystyy varastoimaan energiaa pienimmillä häviöillä.
Tutkijoiden mukaan uusi tarjoustyyppi ei kuitenkaan yksin riitä. Varastoille tulee korvata se, että ne tekevät tehtävänsä eli tasoittavat hintavaihtelua.
– Hintojen tasoitus syö varastojen kannattavuutta, joka perustuu juuri hintaeroihin. Tarvitaankin hyötykorvausmenettelyä.
Käytännössä siis varastojen latauksen ja purun hinta määräytyisi niiden hintojen perusteella, jotka toteutuisivat ilman näitä varastoja.
– Kannustamalla varastoja mukaan tukkusähkömarkkinoille saataisiin merkittäviä hyötyjä koko sähkömarkkinan kannalta ja myös kansantaloudellisesta näkökulmasta. Hyötykorvausmenettelyn kustannus olisi häviävän pieni suhteessa siitä saataviin kokonaishyötyihin, Koskela sanoo.
Koko tutkimusraportin löydät täältä.
Miten algoritmi määrittää sähkön hinnan Euroopan yhteismarkkinoilla?
- Edellisenä päivänä jokaiselle vuorokauden tunnille kysyntä- ja tarjontatarjousten perusteella.
- Samanaikaisesti koko Euroopan yhteismarkkinoilla.
- Algoritmi etsii eri tarjousalueiden välisiä rajasiirtoja säätämällä ratkaisun, joka on paras koko markkinalle, jolloin kaikki osapuolet saavat suurimman mahdollisen hyödyn.
