Teollisuuden palkansaajat TP ry on selvittänyt kokemuksia yrityskohtaisista TES-neuvotteluista metsäteollisuuden ja tietoalan yrityksissä. Kyselytutkimukseen perustuva raportti aiheesta julkaistiin tänään. Vastaajina olivat neuvotteluihin osallistuneet sekä työntekijä- että työnantajapuolelta. Toimialoilla on neuvoteltu paljon yrityskohtaisia työehtosopimuksia.
62 prosenttia piti kokemusta vähintään jokseenkin myönteisenä, 23 prosenttia kielteisenä. Metsäteollisuudessa myönteisellä kannalla oli 57 prosenttia vastaajista, tietoalalla 86.
Neuvottelutulokseen oli ainakin jokseenkin tyytyväisiä 75 prosenttia vastaajista. 67 prosenttia koki saaneensa tavoitteitaan läpi jokseenkin tai erittäin hyvin.
Suurin hyöty omien käytäntöjen vahvistaminen
Puolet vastanneista luottamusmiehistä oli ainakin jokseenkin sitä mieltä, että yrityskohtainen sopimus vastaa työntekijöiden tarpeita paremmin kuin valtakunnallinen. Tosin metsäteollisuuden luottamusmiehistä näin vastasi vain 32 prosenttia. Työnantajan edustajista tätä mieltä oli kolme neljäsosaa.
Hyödyistä merkittävimmäksi nähtiin yrityskohtaisten käytäntöjen ja toimintatapojen vahvistaminen. Seuraavaksi tärkeimpinä tulivat työnantajan ja työntekijöiden yhteisymmärryksen lisääminen ja se, että työnantajilla on mahdollisuus houkutella työntekijöitä muita yrityksiä paremmilla työehdoilla.
Suurimpina riskeinä pidettiin sitä, että neuvotteleminen vaatii paljon tietoa, on työlästä, vie aikaa, aiheuttaa kustannuksia ja voi johtaa työehtojen eriytymiseen työpaikkojen välillä.
Kaikista vastaajista 23 prosenttia kertoi, että oma työehtosopimus oli aiheuttanut yrityksessä tulkintaerimielisyyksiä. Noin kaksi kolmasosaa sanoi ratkaisun löytyneen paikallisesti, 22 prosenttia mainitsi liittojen avun olleen tarpeen ja 15 prosenttia ilmoitti, että erimielisyyksiä ei ollut ratkaistu.
Luottamusmiehet: Liiton apu erittäin tärkeää
Suurin osa neuvotteluista on yrityksissä sujunut hyvässä hengessä, mutta luottamusmiehistä 21 prosenttia kertoi työnantajan painostaneen. Metsäteollisuuden luottamusmiehistä enemmistö katsoi työnantajan hakeneen työehtoihin heikennyksiä. Palkka, työajat ja arkipyhät mainittiin yleisimpinä heikennyskohteina.
Myös osa työnantajista suhtautuu skeptisesti yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Kolmannes heistä oli sitä mieltä, ettei niistä ollut hyötyä valtakunnalliseen työehtosopimukseen verrattuna.
Ammattiliiton edustajien osallistuminen neuvotteluihin oli luottamusmiehille ensiarvoista: 88 prosenttia piti sitä erittäin tärkeänä. ”Liiton osallistuminen neuvotteluihin on ehdoton edellytys” ja ”Yksin en olisi osannut” olivat tyypillisiä avovastauksia.
Erityisryhmä vastaajien joukossa olivat ammattiliittojen työntekijät. He osallistuivat neuvotteluihin useassa yrityksessä, ja monella oli kokemusta myös valtakunnallisista tes-neuvotteluista. He kokivat yrityskohtaiset neuvottelut usein samojen asioiden toistamisena ja arvioivat sopimusten olevan sisällöltään pitkälti samanlaisia keskenään. Vastapuolen osaamista liittojen työntekijät pitivät heikkona, joskin neuvottelujen sanottiin olevan avoimempia ja keskustelevampia kuin valtakunnallisella tasolla.
Kyselytutkimuksen toteutti Teollisuuden palkansaajien tilauksesta Aula Research, ja tulosten pohjalta raportin kokosi TP:n pääsihteeri, valtiotieteiden tohtori PhD Merja Jutila Roon. Vastaajia oli yhteensä 126. TP:n tietojen mukaan metsäteollisuudessa ja tietoalalla on yhteensä 163 yrityskohtaista työehtosopimusta.
Raportin kokonaisuudessaan pääset lataamaan TP:n nettisivuilta.
Teksti: Mikko Nikula
