Työrauhalainsäädännön muutokset astuivat voimaan nopeutetusti, heinäkuun alun sijaan jo viime lauantaina. Moni asia muuttui. Vanavedessä tekee tuloaan paikallisen sopimisen laajentaminen, jolla hallitus pahimmillaan antaa luvan polkea työehtoja ja vääristää siten kilpailua.
Lakkolait astuivat voimaan 18. toukokuuta. Lakimuutosten myötä laittomiksi todetuista lakoista tuomittavat hyvityssakot nousevat: ylärajaksi säädettiin 150 000 euroa, alarajaksi 10 000 euroa. Erityisestä syystä sakko voidaan kuitenkin tuomita vähimmäismäärää pienempänä tai jättää tuomitsematta kokonaan.
Hyvityssakkoa on aiemmin voitu tuomita vain työehtosopimukseen osalliselle yhdistykselle ja työnantajalle, joita työrauhavelvollisuus sitoo. Nyt myös työntekijälle voidaan määrätä 200 euron suuruinen hyvitys, jos hän jatkaa tuomioistuimen lainvastaiseksi tuomitsemaa työnseisausta ja on tietoinen annetusta tuomiosta.
Summa summarum, työntekijäpuoli maksaa jokaisesta pienimmästäkin työrauharikkeestä vähintään 10 000 euron hyvityssakon. Hallituksen tavoitteena on vähentää työmarkkinahäiriöitä. Työnantajapuolen rikkeitä ei kai sitten sellaisiksi koeta, kun niistä edelleen selviää muutamalla satasella!
Myötätuntotyötaisteluilta viedään mahdollisuudet auttaa toista työntekijäryhmää saavuttamaan tavoitteensa työehtosopimusten voimassa ollessa. Työrauhavelvollisuuden aikaiset lakot on rajattu vain niihin, joilla ei ole suhteettoman vahingollisia seurauksia ulkopuolisille osapuolille. Rajoitteet ovat lievempiä, jos alalla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta.
Poliittiset lakot saavat kestää enintään 24 tuntia ja muut työtaistelutoimet enintään kaksi viikkoa, eikä poliittista työtaistelua saa toistaa vuoden sisällä saman tavoitteen saavuttamiseksi. Kun poliittisilta työtaisteluilta riistettiin vaikutusmahdollisuudet, hallitus vie muutkin työlainsäädäntöheikennyksensä maaliin.
Ilmoitusvelvollisuus työtaistelusta laajenee: työnseisauksena järjestettävästä myötätuntotyötaistelusta ja poliittisesta työtaistelusta on ilmoitettava viimeistään seitsemän päivää ennen niiden alkamista.
Paikallisen sopimisen vapauttaminen vääristää kilpailua
Vain osaava luottamusmies, jolla on työyhteisönsä, ammattiosastonsa ja ammattiliittonsa tuki takanaan, voi olla työnantajan tasavertainen neuvottelukumppani työpaikalla. Tämän totesi Sähköliiton kevätedustajistokin julkilausumassaan.
Miten on jatkossa, kun hallitus on vapauttamassa paikallisen sopimisen? Peruspalkansaajalla on harvoin syvää tuntemusta työehtosopimuksista ja työlainsäädännöstä. Henkilöstön enemmistö voi tietämättömyyttään sopia työehtosopimuksen vähimmäistason alittavasta ratkaisusta tai tehdä muuten palkansaajan näkökulmasta erittäin heikkoja paikallisia sopimuksia. On helppo ennustaa, että yritysten välinen kilpailu tulee vääristymään paikallisen sopimisen lainsäädäntömuutoksen jälkeen.
Pahin pelko paikallisen sopimisen ulottamisessa yleissitovaan kenttään koskee ulkomaalaisia yrityksiä, jotka tekevät työntekijöidensä kanssa paikallisen sopimuksen ennen kuin lähettävät heidät Suomeen. Miten lähetetyillä työntekijöillä olisi minkäänlaista käsitystä suomalaisten työehtosopimusten työehdoista ja siitä, mistä yleensäkään voidaan sopia toisin?
Kun tähän lisää vielä sen, että työsuojeluviranomaisen resurssit tuskin lisääntyvät tulevaisuudessa, on selvää, ettei paikallisia sopimuksia pystytä mitenkään valvomaan riittävästi. On todettava, että tulevaisuudessa kotimaisten yritysten on äärimmäisen vaikea kilpailla ulkomaalaisten yritysten kilpailuetua vastaan, jonka ne ovat saavuttaneet polkemalla työehtoja hallituksen luvalla.
Edustajiston vaalien ehdokasasettelu jatkuu vielä toukokuun ajan
Ehdokkaaksi liiton päättäjäksi edustajistoon voi asettua perjantaihin 31. toukokuuta kello 16:een mennessä. Aikaa on vielä, mutta nyt kannattaa toimia nopeasti!
Muista myös ilmoittaa ammattiosastollesi ehdokkuudestasi, jotta se vahvistaa ehdokkuutesi.
Edustajisto on Sähköliiton korkein päättävä elin, joka valitaan neljän vuoden välein käytävissä vaaleissa. Se valitsee itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä liitolle puheenjohtajan, hallituksen ja johtokuntien jäsenet ensimmäisessä eli järjestäytymiskokouksessaan.
