Hallituksen työmarkkinauudistukset eivät täytä mainostettua tehtäväänsä eli kasvata työllisyyttä. Työntekijöiden neuvotteluvoimaa ne kyllä heikentävät sekä karsivat työnantajan velvoitteita ja vastuita työntekijän kustannuksella.
Kesä on vaihtumassa syksyksi ja hallituksen työmarkkinauudistukset etenevät. Syksyn aikana hallitus on tuomassa eduskuntaan lain työmarkkinamallista ja sovittelujärjestelmästä. Yhteistoimintalain uudistus on paraikaa lausuntokierroksella, ja se on tulossa eduskuntaan myöhemmin. Paikallisen sopimisen laajentamisen lopullinen muoto on vielä auki, mutta työrauhalainsäädännön muutokset ja työttömyysturvan heikennykset ovat jo voimassa.
Hallitusohjelman keskeinen tavoite oli työllisyyden kasvattaminen vähintään 100 000 työllisellä. Työllisten määrä on vähentynyt vuodessa 52 000:lla ja työttömien määrä on kasvanut 50 000:lla. Ovatko työmarkkinauudistukset kasvattamassa työllisyyttä 100 000:lla?
Kaikki työllisyysvaikutukset ovat laskennallisia. Hallituksen esityksessä työttömyysturvan leikkausten työllisyysvaikutuksiksi arvioitiin 20 000 henkilöä. Suorat työmarkkinauudistukset eivät sen sijaan hallituksen omien esitysten perusteella ole työllisyyttä kasvattamassa. Työrauhalainsäädännön uudistuksilla ei hallituksen oman esityksen perusteella ole suoria työllisyysvaikutuksia. Paikallisen sopimisen laajentaminen ei hallituksen esityksen mukaan varsinaisesti paranna työllisyyttä. Hallituksen esityksessä on kyllä myönnetty, että työntekijöiden neuvotteluasema heikkenee.
Viimeisimpänä uudistuksena lausuntokierroksella on yhteistoimintalain uudistus. Hallituksen tavoitteena on parantaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Yhteistoimintalain soveltamisen alarajaa ollaan nostamassa 50 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Samalla muutosneuvotteluiden neuvotteluaikoja ollaan puolittamassa. Tämäkään hanke ei hallituksen esityksen mukaan tuo lisätyöpaikkoja. Hallituksen esityksessä on kyllä suoraan kerrottu, miten paljon työntekijä menettää palkkatuloja, kun muutosneuvotteluiden neuvotteluajat puolitetaan.
Yhteenvetona voisi todeta, että työmarkkinauudistukset heikentävät työntekijöiden neuvotteluvoimaa sekä karsivat työnantajan velvoitteita ja vastuita työntekijän kustannuksella. Tämän hallituskauden aikana halutaan tehdä merkittävä siirtymä sopimusyhteiskunnasta yhteiskuntaan, jossa työtä tehdään työnantajan määräämillä ehdoilla. Samalla toteutetaan merkittävä tulonsiirto työnantajille.
Työmarkkinoiden politisoituminen on vaarallinen kehityskulku. Ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on neuvotella jäsenilleen hyvät ja turvalliset työehdot ja -olot. Työnantaja haluaa entistä enemmän joustavia yrityskohtaisia työehtoja ja mahdollisuutta reagoida nopeasti muutostilanteissa.
Hallitus on lähtenyt näiden työmarkkinaosapuolten intressiristiriitojen ratkaisijaksi tavalla, jota ei ennen ole nähty. Yritykset pääsevät työvoimasta helpommin ja nopeammin eroon, ja valtiokin säästää rahaa, kun työttömyysturvaa leikattiin. Työpaikkansa menettäneelle työntekijälle uudistukset eivät tarjoa mitään.
Työllisyyspuheiden varjolla työmarkkinauudistuksilla on tavoiteltu kaikkea muuta kuin työllisyyttä. Työllisyyden parantamisen olisi luullut olevan kaikkien osapuolten etu. Jännä, että sen eteen ei haluttu tehdä töitä.
