Hallituksen suunnitelmat paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömään kenttään ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Sähköliitto on ottamassa asiaan kantaa. Suotavaa olisi, että muutoksessa selkiytettäisiin myös luottamusmiehen asemaa niin, ettei yrittäjäjärjestö voisi käyttää veto-oikeutta.
Hallitus on useaan otteeseen toistellut samaa fraasia puolustellessaan työmarkkinauudistuksia: kenelläkään ei tässä prosessissa ole veto-oikeutta. Jykevät sanat on suunnattu ammattiyhdistysliikkeelle. Hallituksen esitys paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömään kenttään osoittaa kuitenkin selvästi sen, että Suomen Yrittäjillä on niskalenkki hallituksesta ja veto-oikeus uudistuksissa.
Viime vuosina on kiistelty useissa oikeustapauksissa siitä, onko järjestäytymättömän työnantajan tunnustettava järjestäytyneiden työntekijöiden valitsema luottamusmies. Suomen Yrittäjien kanta perustuu työsopimuslain 2. luvun 7 §:n tekstiin, jonka mukaan ”Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista…” Luottamusmiesjärjestelmä ei ole työsuhteen ehtoihin tai työoloihin liittyvä asia, joten Suomen Yrittäjien tulkinnan mukaan järjestäytymättömän työnantajan on tunnustettava vain luottamusvaltuutettu.
Korkein oikeus käsitteli asiaa rikoslain näkökulmasta vuonna 2022. Tuomion mukaan jo perustuslain ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten perusteella on selvää, että työntekijöillä on oikeus valita vapaasti luottamusmies. Työnantaja tuomittiin työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamisesta. Korkein oikeus ei ottanut kantaa työsopimuslain 2. luvun 7 §:n tekstiin.
Uusi pykälä on tyhjä kirjaus
Nyt kun hallitus on laajentamassa paikallista sopimista järjestäytymättömään kenttään, olisi luullut olevan selvää, että tämä asiantila selkeytetään.
Korkeimman oikeuden linjauksen mukaan työnantaja syyllistyy rikokseen, jos ei tunnusta luottamusmiehen valintaa. Suomen Yrittäjien mukaan tuomiolla ratkaistiin vain se, että työntekijät voivat valita luottamusmiehen, mutta työnantajan ei tarvitse edes neuvotella tämän kanssa. Korkeimman oikeuden tuomioon on viitattu hallituksen esitöissä, mutta ongelma jätettiin ratkaisematta.
Hallituksen esityksessä on työsopimuslakiin uusi pykälä 2. luvun 7a §, jossa määritellään oikeudet paikallisen sopimuksen tekemiseen yleissitovassa kentässä ja sen osapuolet. Tekstissä on mainittu myös luottamusmies, mutta maininta on tyhjä kirjaus. Työsopimuslain 2. luvun 7 § jätettiin ennalleen, koska Suomen Yrittäjät eivät luottamusmiehiä järjestäytymättömään kenttään halua. Työntekijöiden järjestäytymiselle ja oikeuksille ei annettu mitään painoarvoa.
Paikallinen sopiminen ollaan laajentamassa yleissitovaan kenttään, ja Suomen Yrittäjät ovat saaneet käyttää veto-oikeutta. Järjestäytymättömät työnantajat haluavat kaikki oikeudet paikalliseen sopimiseen, mutta eivät mitään velvollisuuksia. Työehtosopimuksen sisältöä pitää päästä paikallisesti muuttamaan, mutta sen perusteella valitun luottamusmiehen asemaa ei haluta tosiasiallisesti tunnustaa.
Hallituksen uudistus vaatii toteutuessaan ammattiliittoja tarkastelemaan paikallista sopimista työehtosopimuksissa täysin uudesta näkökulmasta. Tesseissä on suuria eroja paikallisen sopimisen laajuudessa. Jopa palkoista on mahdollista sopia toisin.
Kun hallitus avaa paikallisen sopimisen ovet selälleen kaikille työnantajille, esimerkiksi ulkomaisen työvoiman työehtojen valvonta on jatkossa mahdotonta. Muun muassa energia-ICT-verkostoalan työehtosopimuksessa on hyvin laajat paikallisen sopimisen mahdollisuudet, palkkoja myöten. Energia-alalla tehdään tulevina vuosina merkittäviä investointeja esimerkiksi kantaverkkoon, ja työmailla voi hyvinkin olla ulkomaista työvoimaa.
Työehtojen ja Suomen palkkatason polkeminen on jatkossa erittäin helppoa ja laillista. Se tehdään paikallisesti sopien.
