Yleisen linjan palkkaratkaisun syntyessä kukaan tuskin osasi ennustaa helmikuun tapahtumia ja niiden vaikutusta Suomen ja maailman talouteen. Hinnat nousevat enemmän kuin palkat, ja palkansaajien ostovoima laskee vääjäämättä.
Suomen inflaatio on kipuamassa korkeammalle kuin kertaakaan yli 30 vuoteen: kuluttajahintojen ennustetaan nousevan keskimäärin yli neljä prosenttia. Ennusteeseen vaikuttaa keskeisesti raakaöljyn hinta, joka huitelee jo reilusti yli 100 dollarissa barrelilta. Menneinä vuosina polttoaineen yli kahden euron litrahintaa olisi pidetty lähinnä aprillipilana tai piilokamerasketsinä.
Ukrainan sota vaikuttaa oleellisesti öljyn hintaan ja heikentää talousnäkymiä niin kotimaassamme kuin globaalistikin. Länsimaiden asettamat Venäjän vastaiset taloudelliset pakotteet ovat ennennäkemättömän tiukat.
Kun alkuvuodesta syntyi ns. yleinen linjan mukainen palkkaratkaisu, kukaan ei varmasti osannut ennustaa, mitä helmikuussa tapahtuu ja miten se vaikuttaa Suomen ja maailman talouteen. Venäjän hyökkäyksen aiheuttama kriisi koettelee myös Suomen taloutta kovalla kädellä.
Noin kahden prosentin luokkaa olevat palkkaratkaisut eivät tue enää palkansaajien ostovoiman kasvua tänä vuonna. Näyttää eittämättä siltä, että hinnat nousevat enemmän kuin palkat ja palkansaajien ostovoima laskee vääjäämättä.
Syntyneiden työehtosopimusratkaisujen optiovuoden palkantarkistusneuvotteluissa tulee riittämään haastetta.
Työvoimapula leimaa optiovuoden neuvotteluita
Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimusneuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos ennen sopimuskauden päättymistä, mikä sinänsä on jo historiallista.
Neuvottelutuloksen palkkaratkaisu on yleisen linjan mukainen ja sisältää optiovuoden, mahdollisuuden neuvotella vuoden 2023 palkankorotuksesta. Talotekniikka-ala kärsii poikkeuksellisen ankarasta työvoimapulasta, jolla yleensä tahtoo olla palkkoja nostava vaikutus. Näistäkin palkantarkistusneuvotteluista on siis varmasti tulossa haastavat.
Energia-ICT-verkostoalan sopimuskausi päättyi maaliskuun lopussa, eikä neuvotteluissa ole vielä päästy ratkaisuun. Toivottavasti löydämme osapuolia tyydyttävän lopputuloksen pikapuoliin.
Troijan hevosen sisältä paljastuukin lisää määräysvaltaa?
Työnantajajärjestöjen keskeisenä tavoitteena kuluvalla neuvottelukierroksella on ollut kehittää työehtosopimusten sisältöä ja lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Todellisuudessa tahto kehittää sisältöä edes kustannusvaikutuksettomista lähtökohdista on ollut perin vaatimatonta. Pikemminkin mottona on ollut ”vähempi on parempi”.
Oliko paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisääminen sittenkin kreikkalaisen mytologian Troijan hevonen? Haluttiinko todellisuudessa vain lisätä työnantajan yksipuolista määräysvaltaa? Esimerkiksi työaikoihin liittyviin kysymyksiin olisi järkevämpää etsiä ratkaisuja sopimalla paikallisesti työehtosopimuksen rajoissa kuin lisäämällä työnantajan määräysvaltaa työehtosopimuksen määräyksiin. Silloin pystytään huomioimaan niin työnantajan tarpeet kuin työntekijöiden työ- ja perhe-elämän sekä vapaa-ajan yhteensovittaminen.
Paikallinen sopiminen edellyttää aina luottamusta työnantajan ja työntekijöiden välillä. Kun se on kunnossa, voidaan etsiä ratkaisuja, jotka hyödyttävät molempia osapuolia.
Neuvottelut ovat sujuneet hyvässä hengessä, joten uskon, että vaikeistakin asioista löydetään yhteisymmärrys myös jatkossa.
Hannu Luukkonen
Sähköliiton varapuheenjohtaja
Oy Sähkö Ab oli paikka, jossa varapuheenjohtaja aloitti sähköasentajan uransa. Sähköliiton palveluksessa Hannu Luukkonen aloitti työehtoasiamiehenä kymmenisen vuotta sitten. Liittosihteeri hänestä tuli vuonna 2012. Nimike vaihtui varapuheenjohtajaksi loppuvuodesta 2018.