Yrittäjäjärjestö on käynyt ammattiliittojen kimppuun vähintäänkin värikkäin sanakääntein ja kyseenalaistanut valtakunnansovittelijan instituution. Työmarkkinakierros ei tällaista asiatonta lisämaustetta kaipaa.
Sähköliitto joutui vuoden vaihtuessa aloittamaan työtaistelut neljässä UPM-yhtiössä, yhdessä Paperiliiton ja Ammattiliitto Pron kanssa. Syynä oli UPM:n haluttomuus neuvotella koko yhtiötä koskevasta työehtosopimuksesta.
UPM ilmoitti neuvottelevansa vain liiketoimintakohtaista sopimuksista, joita se haluaisi viisi. Yhtenä hajauttamisen keskeisenä tavoitteena on heikentää työntekijöiden neuvottelu- ja edunvalvontavoimaa jatkossa. Vuosityöaikaa yhtiö tahtoisi kasvattaa megakikyn tavoin, jopa sadalla tunnilla. Lisäksi tavoite on yhdessä sopimisen sijaan päättää yksipuolisesti osasta työn tekemisen ehdoista.
Muut suuret metsäteollisuudessa toimivat konsernit ovat jo sopineet alalle uusista yrityskohtaisista työehdoista. Miksi sama menettely ei käy UPM:lle? Meneekö sillä taloudellisesti niin heikosti, että on pitänyt lähteä tälle tielle? Viime syksyn osavuosikatsauksessaan se ilmoitti tuloksensa lähestulkoon tuplaantuneen heinä-syyskuussa vuoden takaiseen verrattuna. Yhtiön vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 424 miljoonaan euroon, ja kolmas vuosineljännes oli kaikkien aikojen paras!
Taloudellisesti yrityksellä menee siis erinomaisesti, joten meneillään lienee ideologinen taistelu ay-liikettä ja sen jäseniä vastaan. Mitä työntekijät mahtavat ajatella tästä kaikesta, ja miten se vaikuttaa työtyytyväisyyteen? Kliseisesti voisi todeta, että motivoituneet, tyytyväiset, ammattitaitoiset ja sitoutuneet työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara. Lieneekö tämä mennyt UPM:ltä vallan ohi?
Tämäkin työtaistelu päättyy aikanaan yhdessä sopien, toivottavasti ennemmin kuin myöhemmin.
Yrittäjäjärjestö ay-liikkeen ja sovittelijankin kimpussa
Oma väriläiskänsä kuluvalla neuvottelukierroksella on Suomen Yrittäjät ry:n toiminta ja kannanotot julkisuudessa. Osa mekaanisessa metsäteollisuudessa toimivissa yrityksissä on valitettavasti tarttunut sen ohjeistukseen olla solmimatta yrityskohtaisia työehtosopimuksia ammattiliittojen kanssa.
Yksi ammattiliittojen keskeisimmistä tehtävistä on neuvotella jäsenilleen työehdot ja edustus työpaikoille, tarvittaessa vaikka painostustoimia käyttäen. Se, että yritys ilmoittaa uusista noudatettavista työehdoista tai käytännöistä, ei ole sopimista.
Yrittäjäjärjestön kannanotot julkisuudessa ovat ylittäneet hyvän maun rajan kaikilla mittareilla mitattuna: värikkäällä kielenkäytöllä otettiin kantaa joulukuussa alkaneisiin saartoihin ja saarron murtamisyritystä vastaan suunnattuun mielenilmaisuun. Länsimaisessa demokratiassa työtaisteluvapaus on olennainen osa oikeusvaltiota.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja on verrannut ammattiliittoja Lapuan liikkeeseen, mafiaan ja rikollisjärjestöön. Herää aidosti kysymys, kuinka uskottavana tällaisia laukovaa järjestöä voi ylipäätänsä pitää.
Uusimpana, mutta ei varmaankaan viimeisenä hämmentävänä kannanottona on kyseenalaistaa valtakunnansovittelijan instituutio. Suomen Yrittäjien johtaja kyseenalaisti valtakunnansovittelijan yritystä sovitella yritysten ja ammattiliittojen työriitoja. Tuntuu siltä, että yrittäjäjärjestö tekee kaikkensa hankaloittaakseen käynnissä olevaa työmarkkinakierrosta.
Hannu Luukkonen
Sähköliiton varapuheenjohtaja
Oy Sähkö Ab oli paikka, jossa varapuheenjohtaja aloitti sähköasentajan uransa. Sähköliiton palveluksessa Hannu Luukkonen aloitti työehtoasiamiehenä kymmenisen vuotta sitten. Liittosihteeri hänestä tuli vuonna 2012. Nimike vaihtui varapuheenjohtajaksi loppuvuodesta 2018.
