– Melkein jokaisesta johtokunnasta löytyy tuttuja; Tampereen osastomme on hyvin edustettuna niissä, osastonsa sihteerinä toimiva Mikko sanoo. Kuva: Sanna Sipinen
Sähköliiton järjestöasiain johtokunnalla on paljon näpeissään: järjestäminen ja järjestötyö, nuorisotoiminta ja jäsenkoulutus. Yksittäiselle jäsenelle johtokunnan esityslistoilta tutuimpia asioita ovat ehkä Volttipäivät ja Vuoden luottamushenkilön valitseminen. Niitäkin sivuttiin johtokunnan kokouksessa 12. syyskuuta, joka oli nykyisen johtokunnan historian toinen.
Johtokunnan tuoreehkolle jäsenelle, kangasalalaiselle Mikko Räsäselle nämä kaksi ovat tuttuja ja arvostettuja perinteitä.
– Kun sähköliittolaisia kokoontuu samaan paikkaan Volttipäivien merkeissä, voi tavata vanhoja tuttuja mutta myös verkostoitua uusien, samalla alalla työskentelevien ihmisten kanssa. Volttipäivät on omiaan lisäämään meidän yhteenkuuluvuuttamme, sillä kuten sanottua, meissä on enemmän voimaa yhdessä. Tapahtuman uudistamistakin mietitään, mutta ainakin ensi vuosi mennään jo koetellulla mallilla Vuokatissa Sotkamossa.
– Vuoden luottamushenkilön palkitseminen kahden vuoden välein motivoi äänestyksen voittajaa itseään jatkamaan luottamustehtävänsä kunniallista hoitamista ja kannustaa kaikkia luottamustehtävään valittuja panostamaan omaan tehtäväänsä ja tavoittelemaan tätä arvokasta tunnustusta, hän sanoo.
Nuoret ja oppilaitosyhteistyö tulevaisuuden takaajina
Entäpä sitten johtokunnan vastuualueeseen kuuluvat isommat kokonaisuudet? Miten hyvin Sähköliitto on Mikon mielestä tähän mennessä onnistunut järjestämisessä ja järjestötyössä, nuorisotoiminnassa ja jäsenkoulutuksessa, ja kuinka työtä niiden parissa voitaisiin vielä parantaa?
– Järjestämiseen on viime aikoina panostettu enemmän, mutta kyllä parannettavaa vielä riittää, ettei jäsenmäärä laske. Järjestämistyö on johtokuntamme kauden 2024–2028 tärkeimpiä tehtäviä. Toki järjestäminen on paljon muutakin kuin jäsenhankintaa; toimivien työhuonekuntien määrää tulisi myös pystyä kasvattamaan. Toimivat työhuonekunnat ja aktiiviset luottamusmiehet auttavat edistämään järjestäytymistä.
– Ehkä meidän täytyy myös pohtia, kuinka pidämme jäsenistämme huolta niin, ettei tehty järjestämistyö ja jäsenhankinta mene hukkaan, hän lisää.
Nuorisotoiminnan Mikko arvelee olevan melko hyvällä tolalla, mutta se ei ole syy jättää satsaamatta siihen. Aihetta käsiteltiin myös johtokunnan syyskuun kokouksessa, ja keskustelu oli vilkasta. Uusia ideoita on määrä jakaa seuraavaan kokoukseen mennessä Howspace-alustalla.
– Liiton ja ammattiosastojen toimintaan kaivataan aktiivisia nuoria. Ilman heitä tulevaisuutemme näyttäisi huonolta. Siksi myös oppilaitosyhteistyö on tärkeää; kouluista uudet jäsenemme siirtyvät työelämään.
Jäsenetuihin kuuluvaa koulutusta hän kiittelee omakohtaisten kokemustensa perusteella. Esimerkiksi järjestämiskoulutus ohjasi ajattelemaan asioita uudella tavalla ja tutkimaan omia toimintatapoja. Muut johtokunnan vastuulle kuuluvat jäsenedut tarjoavat myös konkreettista rahallista hyötyä; itse hän on hyödyntänyt polttoaine- ja majoitusalennuksia.
Kehitysidea? Käänny liiton lähimmän edustajan puoleen!
Johtokunnan, kuin myös edustajiston, jäsenyys on Mikolle ensimmäinen laatuaan.
– Olihan se kunnia tulla valituksi tällaiseen tehtävään, joka tuo vastuuta ja jossa edustettavana on koko jäsenistö. Lupaan hoitaa tehtävän vastuullisesti loppuun asti.
Johtokuntatyöskentely sopii kaikille, joilla on kehittämisideoita ja halua vaikuttaa oman liittonsa tulevaisuuteen.
– Meillä järjestöasiain johtokunnassa työ on valmistelua: ideoimme tulevaa ja teemme esityksiä liiton hallitukselle ja edustajistolle. Sopimusalajohtokuntien tehtäviin puolestaan kuuluu oman alan kehittäminen ja olla mukana, kun alan työehtosopimuksista neuvotellaan.
Mikko näkee omat vaikutusmahdollisuutensa liitossa hyvinä. Järjestöasiain johtokunnassa pääsee hyvässä porukassa pohtimaan tulevaisuutta ja toimintamalleja, joita sitten esitetään eteenpäin. Edustajistossa taas tehdään päätöksiä tulevaisuuden hyväksi.
– Mitä järjestäytyneempi kenttä meillä on ja mitä enemmän saadaan aktiivisia nuoriakin mukaan toimintaan, sitä vahvemmalta Sähköliiton tulevaisuus näyttää, hän summaa oman johtokuntansa työn merkitystä.
Miten tavalliset jäsenet sitten parhaiten pääsisivät vaikuttamaan oman liittonsa tulevaisuuteen? Mikko kehottaa kääntymään kehitysideoissa liiton lähimmän edustajan, siis luottamusmiehen tai oman ammattiosaston puoleen. Sieltä ideat välittyvät johtokunnille valmisteltavaksi ja hallitukselle sekä edustajistolle esiteltäväksi.
Yhteiskokouksille on tarvetta
Järjestöasiain johtokunnan kokousta edelsi liiton kaikkien johtokuntien yhteiskokous, johon sisältyi yhteistä koulutusta johtokuntien roolista ja toiminnan suunnittelusta. Mikko olisi suonut, että koulutukseen käytetty aika olisi ollut johtokuntien omassa käytössä, koska koulutus ei antanut hänelle paljonkaan uutta. Myös muut johtokunnat vetäytyivät omiin kokouksiinsa yhteisen osuuden jälkeen.
Yhteiskokouksille hän näkee selkeää tarvetta.
– On hyvä tavata muidenkin johtokuntien jäseniä, keskustella ajankohtaisista ja kaikkia johtokuntia koskevista asioista ja kuulla erilaisia ajatuksia ja näkökulmia. Minulla on melkein jokaisessa johtokunnassa tuttuja, ja yhteiskokouksissa tulee tutustuttua muidenkin kanssa.