1. Miten eri alojen palkkaratkaisuja voi verrata keskenään?
Päättymäisillään olevan neuvottelukierroksen palkkaratkaisuja käsittelevien uutisten pääteemana on ollut ns. yleinen linja, päänavaajana toimineen vientisektorin tasoinen palkkaratkaisu. Palkkaratkaisun tasoon eli kustannusvaikutukseen vaikuttaa kolme asiaa: palkankorotuskausien pituus suhteessa sopimuskauden pituuteen, korotusprosenttien suuruus ja tällä kierroksella myös kertaerän euromäärä.
Teknologiateollisuuden kaksivuotisen työehtosopimuksen ensimmäinen, 3,5 prosentin palkankorotus maksetaan neljän kuukauden kuluttua edellisen sopimuskauden päättymisestä. Toinen, 2 prosentin korotus maksetaan tästä 10 kuukauden kuluttua, ja päälle tulee vielä 0,5 prosentin yrityskohtainen erä, jonka jaosta päättää työnantaja. Sopimuskauden alkupuoliskolla maksetaan lisäksi 400 euron kertaerä, joka on 1 prosentti säännöllisen työajan keskimääräisestä vuosiansiosta.
Eri palkkaratkaisujen yksittäisten korotusprosenttien vertaaminen keskenään ei kerro mitään niiden tasosta. Sama pätee yksittäisten palkankorotuskausien tai kertaerien vertaamiseen. Ainoa tapa on laskea sopimuskauden kestoon suhteutettu kustannusvaikutus joko palkkapotin prosentuaalisen tai euromääräisen kasvun muodossa. Nämäkään tavat eivät ole keskenään vertailukelpoisia, koska kertaerän muodostuksessa on käytetty keskimääräistä ansiotasoa eikä taulukkopalkkoja. On siis laskettava jommallakummalla tavalla, tällä kierroksella mieluummin molemmilla.
2. Mikä on kertaerän merkitys?
Tällä kierroksella kertaerää on poikkeuksellisesti käytetty selkeänä palkankorotuksen osana, josta ei jää palkkataulukoihin pysyvää kustannusvaikutusta. Aiemmin kertaerällä on kompensoitu esimerkiksi myöhästynyttä neuvotteluratkaisua.
Toisille aloille kertaerä sopii paremmin kuin toisille, ja nyt sitä onkin käytetty varsin luovasti. Sen maksamisen edellytyksenä on tiettynä päivänä voimassa oleva työsuhde, jonka tulee olla voimassa myös maksuajankohtana. Aloilla, joilla työsuhteet ovat pysyviä ja työpaikkaa vaihdetaan vain harvoin, melkein kaikki saavat kertaerän. Sen sijaan suhdanneherkillä aloilla työntekijät vaihtavat työpaikkaa useammin ja myös tilapäistä työvoimaa käytetään varsin paljon. Silloin kaikki työntekijät eivät välttämättä ole oikeutettuja kertaerään.
3. Mihin sähköistys- ja sähköasennusalan palkkaratkaisu asettuu tasoltaan?
Uuden sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimuksen mukainen ensimmäinen palkankorotusajankohta on ns. yleisen linjan mukaisesti 1. elokuuta, koska edellinen sopimus päättyi siitä neljä kuukautta taaksepäin. Toinen korotus maksetaan kymmenen kuukauden kuluttua siitä eli 1. kesäkuuta 2024.
Miksi sopimukseen sitten ei sisälly kertaerää? Alalla työvoima liikkuu työsuhteesta toiseen ja tilapäistä työvoimaa on varsin paljon, koska työvoiman tarve vaihtelee, usein aaltomaisesti. Kertaerän maksaminen kattavasti kaikille alan työntekijöille olisi ollut epävarmaa, ja erityisesti vuokratyöntekijät olisivat joutuneet väistämättä väliinputoajiksi. Työsuhteen voimassaoloedellytyksen ajankohta olisi myös osunut alan hiljaisimpiin kuukausiin.
Siksi kertaerän kustannusvaikutus oli varmempaa ottaa huomioon jollain muulla tavalla. Se on sopimuksessa tehty säätämällä korotusprosentteja siten, että ensimmäisenä sopimusvuonna korotus on korkeampi kuin teknologiateollisuuden ratkaisussa: 3,5 prosentin sijaan 4,8. Toinen vaihtoehto olisi ollut aikaistaa palkankorotusajankohtaa, mutta neuvotteluosapuolet eivät päässeet yhteiseen näkemykseen sen kustannusvaikutukseen liittyvästä laskentaperiaatteesta. Tuolloin ensimmäinen korotusprosentti olisi tietysti ollut nyt sovittua alhaisempi ja jälkimmäinen vastaavasti korkeampi.
Korotukset tehdään yleiskorotuksina ilman yrityskohtaisesti jaettavia eriä, jolloin kaikki palkkataulukot ja erilaiset lisät korottuvat sopimuskauden aikana 6 prosenttia. Sama koskee myös urakkatyön palkanmuodostusta. Vaikka kertaerä on siis huomioitu korotusprosenteissa, sen kustannusvaikutus ei jää tässäkään vaihtoehdossa pysyvästi taulukoihin.
Yrityskohtaista erää on hankala sovittaa kilpailuneutraalisti alan työehtosopimuksen määräyksiin; siksi sitä ei tälläkään kertaa sisällytetty palkkaratkaisuun.
***
Sähköistys- ja sähköasennusalan neuvottelutulos sisältää palkkaratkaisun lisäksi myös laajan urakkatyömääräyksiin liittyvän tekstipaketin sekä perhevapaisiin liittyviä tekstipäivityksiä. Neuvottelutuloksen teksteihin liittyviä muutoksista uutisoimme tarkemmin ensi viikolla.
