Sähkön hinnan kilpailuttaminen ei auta inflaation runtelemassa nykytilanteessa: kaikki yhtiöt tarjoavat sähköä suunnilleen samaan hintaan. Määräaikaisissa sopimuksissakin kilowattitunnin hinta liikkuu lukemissa, joihin on mahdotonta sitoutua vuosiksi.
Sähköliiton hallituksen mukaan arvonlisäveron alentaminen on välitön keino helpottaa kuluttajan maksutaakkaa energiakriisissä. Hallituksen tulisi alentaa sähkön arvonlisävero 24 prosentista 10:een, mieluummin vieläpä 5:een.
Sähkö on kahteen kertaan verotettu hyödyke, josta maksetaan arvonlisäveron lisäksi myös sähköveroa. Arvonlisävero on veroa verosta: laskussa sähköveron päälle lasketaan vielä 24 prosentin arvonlisävero. Sähköveron lisäksi arvonlisävero peritään sähköenergiasta ja sen jakelusta.
Ne uhkakuvat, ettei arvonlisäveron alennus siirtyisikään suoraan hintoihin tai että alennus johtaisi sähkön tuhlaamiseen, hallituksen on taklattava. Yhtiöt on velvoitettava viemään alennus täysimääräisenä sähkölaskuun, ja suomalaiset on sitoutettava säästötalkoisiin 1970-luvun energiakriisin malliin.
Fossiilisten vähennystavoitteista voitava joustaa poikkeustilanteessa
Energiansaantimme turvaamiseksi tehoreservit tulisi ottaa käyttöön ensi talvena. Energiavirasto on päättänyt marraskuun alusta alkavan, vuoden kestävän kauden tehoreservin määräksi 600 megawattia. Tehoreserviin valitut laitokset käyvät pitkälti kivihiilellä.
‒ Poikkeustilanteessa, energiakriisin kynnyksellä Suomessa on kuitenkin voitava joustaa kunnianhimoisista tavoitteistamme vähentää fossiilisia polttoaineita, toteaa Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti.
Energiakriisi on pitkälti vältettävissä, mikäli Olkiluoto 3 pääsee tuottamaan sähköä täydellä noin 1 600 megawatin tehollaan ja lunastamaan Suomen sähköntuotannosta sille kaavaillun kymmenen prosentin osuuden. Teollisuuden Voiman mukaan säännöllisen käytön pitäisi edelleen alkaa joulukuussa.
