Kalle Aholainen (edessä oik.) Varkaudesta valittiin johtokuntien yhteiskokouksessa sopimusalansa neuvottelukuntaan. Vierellä Tero Ratinen samalta paikkakunnalta, eri sopimusalalta.
Varkautelainen Kalle Aholainen on seurannut teknologiateollisuuden tilannetta loppuvuoden 2024 ja alkuvuoden 2025 uudesta vinkkelistä. Ensimmäisen kauden edustajiston jäsen valittiin loppuvuodesta oman sopimusalansa paperi- ja puumassateollisuuden neuvottelukuntaan. Ilmankos paljolti kierroksen päänavaajana toimivan teknologiateollisuuden neuvottelujen käänteet kiinnostivat.
– Työehtoihin vaikuttavia lakimuutoksia on tullut voimaan, ja työnantajien tavoitteena on varmastikin viedä ne työehtosopimuksiin. Löydettäisiinpä kultainen keskitie ja voitaisiin asettua neuvotteluissa toisenkin osapuolen saappaisiin.
– Toivon työnantajapuolelta ymmärrystä palkankorotusvaatimuksiimme, sillä inflaatio on syönyt ostovoimaamme. Muuhun Eurooppaan ja aikaisempiin työehtosopimusratkaisuihin verrattuna korotukset ovat meillä viime vuodet olleet maltillisia.
Työnseisauksilta ei ole kierroksella vältytty. Palkansaajia hiertävät asiat ovat sen verran tärkeitä, ettei niissä ole voinut antaa periksi. Neuvotteluja on siksi koetettava saada etenemään kaikin keinoin.
Neuvottelijoilla iso vastuu tasa-arvoisuudesta
Kallen työpaikalla sovelletaan yrityskohtaista työehtosopimusta Sähköliiton ja Stora Enso Oyj:n välillä. Se on hänen mukaansa tähän mennessä toiminut hyvin: sopimuksen sisältö on pysynyt pääpiirteittäin samanlaisena, ja neuvottelut on saatu maaliin ilman isompia ristiriitoja. Jatkossa prosessin sujuvuus ja lopputulos ovat myös hänestä kiinni.
– Odotan seuraavia neuvotteluja mielenkiinnolla. Toivottavasti saan oppia ja neuvoja konkareilta, pääsen käyttämään omia vahvuuksiani ja sopimus syntyy hyvässä yhteishengessä.
Vielä joitakin vuosia sitten paperi- ja puumassateollisuudessa työskentelevillä sähköliittolaisilla oli valtakunnallinen työehtosopimus. Sen etuna Kalle pitää yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa sekä yrityksien että alan työntekijöiden kesken. Yrityskohtaisesti sopien epätasa-arvo voi helposti kasvaa. Neuvottelijoilla on iso vastuu, ettei niin käy.
Yhteisrintama on luonteva yhteen hiileen puhaltavalla kansalle
Tästäpä edetäänkin loogisesti paikalliseen sopimiseen, joka laajeni vuoden alusta lakimuutoksen tultua voimaan myös järjestäytymättömiin yrityksiin.
– Paikallinen sopiminen vaatii luottamushenkilöiltä hyvää perehtymistä ja valmistautumista. Paikallisesti sopien voidaan täsmentää asioita, mikä on vain hyväksi. Minusta pääraamien tulee kuitenkin löytyä työehtosopimuksesta. Aina on riski, ettei asioita ajatella tarpeeksi laajalti eikä osapuolilla ole riittävästi tietoa. Mekin olemme kysyneet liitosta apua, jos itsellä on ollut epävarma olo.
Sähköliiton sopimustoiminnan strategiasta Kalle odottaa neuvottelutoiminnan perusrunkoa, joka auttaa pitämään yhtenäisen linjan paikallisen sopimisen lisääntyessä tulevaisuudessa.
– Toivon, että sen avulla meistä kehkeytyy vahvempia neuvottelijoita ja pystymme pitämään tulevaisuudessakin hyvistä työehdoista kiinni.
Tällä kierroksella SAK:laiset liitot tekevät yhteistyötä, jonka tunnus on #VoitollaTyöhön. Hän uskoo sen helpottavan tavoitteisiin pääsemistä.
– Isolla massalla on helpompi vaikuttaa verrattuna siihen, että kukin liitto lähtee ajamaan omia tavoitteitaan. Me suomalaiset tarvitsemme tällaista työntekijöiden yhteisrintamaa; olemme kansana yhteen hiileen puhaltajia.
Mielipiteitä on parasta tukea faktoilla
Omassa neuvottelutaktiikassaan Kalle vannoo perusteellisen pohjatyön nimeen.
– Perehdyn asioihin, selvittelen epäselvät asiat etukäteen ja teen muistiinpanoja seikoista, jotka haluan nostaa esiin.
Työvaiheeseen kuuluu myös tavoitteiden asettaminen.
Neuvottelijana Kalle kuvaa itseään rauhalliseksi ja määrätietoiseksi ja pitää vahvuuksinaan esittely- ja perustelutaitoja. Oman työpaikan varaluottamusmiehen tehtävä on harjaannuttanut taitoja.
– Luottamustehtävä on opettanut, että omat mielipiteet kannattaa tuoda rohkeasti julki ja perustella ne faktoilla.
– Myös sen olen oppinut, että joskus sopimuksien teko vaatii pitkäjänteisyyttä ja malttia, jotta saadaan jokaista miellyttävä lopputulos. Niiltä, joilla on jo neuvottelukuntakokemusta, odotan oppivani hyviä neuvottelustrategioita ja sitä, millaisia tavoitteita kannattaa asettaa.
Omalla esimerkillä kannustamaan nuoria mukaan
Kallen viime vuodet ovat olleet melkoista nousukiitoa liitossa. Sähköliittolainen hänestä tuli reilut kolme vuotta sitten. Työpaikkansa varaluottamusmiehenä hän aloitti loppuvuodesta 2023 ja viime vuoden alussa osastonsa Varkauden Sähköalantyöntekijäin Ammattiosaston taloudenhoitajana. Syksyn vaaleissa hänestä tuli edustajiston jäsen ja edustajiston järjestäytymiskokouksessa teollisuus- ja erityisalojen johtokunnan jäsen. Ennen vuodenvaihdetta hänestä leivottiin oman sopimusalansa neuvottelukunnan jäsen.
Edustajiston vaaleihin hän lähti ehdokkaaksi, kun saman osaston monivuotinen edustajiston jäsen ei enää asettunut ehdolle.
– Halusin päästä edustamaan alueemme sähköliittolaisia ja vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Edustajistossa saan sellaista kokemusta, joka tukee muita luottamustehtäviäni, sekä kontakteja, joilta pyytää neuvoa haastavissa tilanteissa. Lähden innolla mukaan kaikkeen, missä saan toimia muidenkin hyödyksi. Haluan myös omalla esimerkilläni innostaa nuoria ottamaan osaa liiton toimintaan.
Kalle ei ole huolissaan aikansa riittämisestä.
– Keskityn hoitamaan luottamus- ja järjestötehtäviäni tiettyinä päivinä. Vapaa-ajallani keskityn perheeni kanssa liikkumiseen ja yhdessä tekemiseen.
