– Telakalla yhtenäisyys syntyy ja säilyy porukassa jutellen, Jari-Pekka kertoo.
Oli kyseessä sitten viimevuotinen Painava syy -kampanja työelämäheikennyksiä vastaan tai työnseisaus tes-neuvottelujen vauhdittamiseksi ja parempien työehtojen puolesta, Meyer Oy Turun telakan työtekijät eivät leipiinny puolustamaan palkansaajien oikeuksia ja etuja. Päinvastoin, he ovat usein etunenässä kaikissa toimissa.
On aivan pakko kysyä, mistä telakalla työskentelevät löytävät joka kerran tsemppiä toimia yhteisen hyvän eteen. Meyer Turku Oy:n sähkövarustelun luottamusmies ja työsuojeluasiamies, Sähköliiton yhdyshenkilö Jari-Pekka Nissilä kehuu työntekijöiden yhteishenkeä, joka pitää niin neuvottelukierroksien aikana kuin normityöpäivinäkin.
– Yhtenäisyyttä pidetään yllä porukalla jutellen. Koemme, että on tärkeää huolehtia eduistamme. Jos me emme sitä tee, kuka sitten tekisi sen meidän puolestamme?
Tilipussi kutistuu, silti yksimielisyys säilyy
Telakalla, kuten muillakin teknologiateollisuuden työpaikoilla, ilmoitettiin neuvottelujen kestäessä paitsi kuuden vuorokauden työnseisauksesta viikolla 5, myös tammikuun puolivälissä alkaneesta ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta.
– Toki se vaikutti meistä monen tilipussiin, ja aiheesta kyllä juteltiin. Silti olimme yhtä mieltä, vaikka porukka tietää, että laivakin pitäisi saada valmiiksi.
Telakalla työn alla on kaksi Royal Caribbean Cruises -varustamon tilaamaa risteilyalusta toissa vuonna varustamolle luovutetun ensimmäisen jatkoksi. Icon-luokan eli maailman suurimmat risteilyalukset pitäisi luovuttaa varustamolle tänä ja ensi vuonna. Varustamo on myös tilannut jo neljännen saman luokan aluksen ja sopinut telakan kanssa optiosta viidennelle ja kuudennelle.
Viikolle 5 osui myös Sähköliiton ilmoittama alihankkijoihin ulottuva kuuden vuorokauden huolto-, kunnossapito- ja investointitöitä koskeva myötätuntotyönseisaus. Meyerin palkkalistoilla olevien keskuudessa työnseisaus piti hyvin.
– Osallistumisesta ei oikeastaan tarvitse keskustellakaan oman porukan kesken. Erilaisten alihankkijoiden työntekijöissä on paljon liittoon kuulumattomia muualta tulleita. Lukuja en osaa sanoa, mutta paljon heitä oli tuolla viikolla paikalla.
Lisää jäseniä – vahvempaa vaikuttavuutta
Käynnissä oleva neuvottelukierros eroaa aikaisemmista. Esimerkiksi hallituksen läpi viemät lakimuutokset ovat supistaneet työntekijöiden mahdollisuutta puolustaa oikeuksiaan lakoilla. Uutta on sekin, että SAK:laiset ammattiliitot ovat tiivistäneet yhteistyötään ja pitävät toisensa ajan tasalla omien neuvottelujensa kulusta.
Lakko-oikeutta Jari-Pekka pitää paitsi pätevänä, myös työntekijän lähes ainoana keinona ajaa omaa asiaansa.
– Onko työntekijällä mitään muuta keinoa? Jos pystyisimme hankkimaan vielä lisää jäseniä liittoon, vahvuutemme kasvaisi myös työnseisauksissa.
– Liittojen yhteistyö tuo voimaa ja vaikuttavuutta, mutta ei se oikeastaan työpaikalla näy.
Hallitus lahjoitti lakiteitse työnantajille – entä työntekijät?
Teknologiateollisuuden työehtosopimusneuvotteluja käytiin kuukausikaupalla, alkuunsa osapuolten kesken, ratkaisua edeltäneet ajat sovittelijan johdolla. Jari-Pekka seurasi neuvottelujen etenemistä, tai pikemminkin junnaamista, ihmetellen.
– Tuntuu kuin oikeaa neuvotteluyhteyttä ei olisi, tai sitten emme vain saa työpaikoille tarkempaa tietoa, mistä oikein neuvotellaan: palkankorotuksesta vai mistä?
– Palkansaajienkin tulisi välillä saada jotain, kun työnantajat saivat niin paljon lakiteitse hallitukselta!
Paljon puhuttu ostovoiman väheneminen näkyy telakkalaisten arjessa.
– Jotain on jätettävä ostamatta, vaikka olisi tarvekin. Kaupassa tulee katsottua hintoja ja tarjouksia tarkemmin, ja niitä vertaillaan myös porukalla. Välillä vinkataan tarjouksista, ja myös liiton jäsenetuja tulee vilkaistua. Ns. puskuriin ei myöskään saa juuri mitään säästettyä.
