Miten vaikuttaakaan hallituksen ajama paikallisen sopimisen lisääminen, kun jo nyt SAK:n luottamushenkilökysely kertoo, että työnantaja on painostanut joka kymmenettä luottamushenkilöä sopimaan työehtojen heikentämisestä tänä vuonna?
SAK:n alojen luottamushenkilöistä 30 prosenttia arvioi työnantajansa rikkoneen viimeisen 12 kuukauden sisällä työehtosopimusta tai lakia.
Kyselyyn vastasi 1070 luottamushenkilöä 2.–12. syyskuuta.
– Jo nyt voimassa työnantajien painostus työehtojen heikentämiseksi on arkipäivää monilla työpaikoilla. Mitä se onkaan sen jälkeen, kun lainsäädäntömuutoksilla työntekijän asemaa vielä heikennetään? kysyy SAK:n lakimies Paula Ilveskivi.
Yleisin työelämärikkomus on työehtosopimuksen rikkominen, jota arvioi tapahtuneen 24 prosenttia vastanneista. Yleistä on myös työaika- ja työturvallisuuslain rikkominen sekä työntekijälle kuuluvien palkkojen maksamatta jättäminen.
Rikkomusten seuraamukset ovat varsin vaatimattomia. Ilveskivi pelkää, että kun työehdoista sopiminen yritystasolla laajenee, se pahentaa vielä tilannetta: laki ei takaa riittävää valvontaa työpaikoille.
– Voidaan perustellusti ennakoida, että hallituksen työelämäheikennykset tulevat lisäämään luottamushenkilöihin kohdistuvaa painostusta. Painostus työehtojen heikentämiseksi voi myös kasvaa, kun koulutettujen luottamusmiesten rinnalle tuodaan luottamusvaltuutetut.
Työpaikkatason sopimisesta voi siis tulla huomattavasti nykyistä monimutkaisempaa ja sekavampaa.
Paula Ilveskiven mukaan hallituksen esityksessä jää epäselväksi, kenen kanssa lopulta sovitaan paikallisesti, jos työntekijöitä edustaa neuvotteluissa sekä liittoon kuuluvien työntekijöiden valitsema luottamusmies että muiden työntekijöiden valitsema luottamushenkilö eivätkä nämä ole yksimielisiä sopimuksen sisällöstä.
– Kenen kanta ratkaisee esimerkiksi palkankorotukset, työaikajoustot ja niistä maksettavat korvaukset sekä lomarahat? Nämä kysymykset olisi pitänyt ratkaista ennen kuin hallituksen esitys annettiin eduskunnalle
