Julkisessa keskustelussa esiintyy paljon vääriä väittämiä hallituksen suunnittelemista työelämään kohdistuvista heikennyksistä. SAK kävi niistä läpi 21 ja oikaisi.
Väittämä 1: Työelämäheikennyksillä ei ole vaikutusta työntekijän arkeen
Oikaisu: Jokaista suomalaista työntekijää koskettavat muun muassa irtisanomissuojan heikentäminen ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, vaikka sairausajan palkallisuudesta on toistaiseksi säädetty monien työehtosopimuksessa. Muiden heikennysten vaikutukset riippuvat esimerkiksi työsuhteen muodosta, toimialasta, työtehtävistä, sukupuolesta ja iästä.
Väittämä 2: Hallituksen toimet eivät heikennä kenenkään palkkaa
Oikaisu: Toimet uhkaavat palkansaajien vähimmäisehtoja, koska ne voivat johtaa yleissitovuuden rapautumiseen. Lisäksi paikallisen sopimisen laajentaminen kaikkiin yrityksiin antaa työnantajille mahdollisuuden sopia työehtosopimuksen tasoa heikommista ehdoista.
Väittämä 3: Laki riittää turvaamaan kaikille riittävän palkan
Oikaisu: Suomessa ei ole laissa määriteltyä minimipalkkaa, vaan se tulee pääsääntöisesti työehtosopimuksesta. Palkasta voi jo nyt sopia paremmin paikallisesti, mutta paikallisen sopimisen laajentaminen kaikkiin yrityksiin mahdollistaa työehtosopimusta alemman palkkatason.
Väittämä 4: Työttömyysturva on Suomessa tarpeettoman antelias ja passivoi ihmisiä
Oikaisu: Suomen työttömyysturvan taso ei ole korkeampi kuin Tanskassa ja Ruotsissa. Tutkitusti työllistymisen yleisimmät esteet ovat huono terveydentila, ikäkysymykset ja soveltuvan kokoaikatyön puute.
Väittämä 5: Irtisanomissuojan heikentäminen on vain laiskojen ja huonojen työntekijöiden ongelma
Oikaisu: Irtisanomiseen tarvitaan entistä vähemmän perusteluja, kun se ei enää vaadi painavaa syytä. Kukaan ei voi taata, etteikö työpaikkaa voisi menettää vähäisenkin rikkeen vuoksi.
Väittämä 6: Ensimmäisen sairauspäivän palkallisuuden poistaminen vähentää vain maanantaina krapulaa potevien määrää
Oikaisu: Vaikka työntekijöitä tavallisesti vielä suojaa työehtosopimus, joka takaa palkallisen ensimmäisenkin sairauspäivän, työnantajat voivat ottaa asian esille työehtosopimusneuvotteluissa.
Eniten sairauden vuoksi töistä ollaan poissa keskiviikkoisin. Maanantain ”krapulasaikut” ovat siis myytti. Palkan menetyksen pelossa työntekijät tulisivat kuitenkin aiempaa useammin sairaana töihin.
Väittämä 7: Työntekijöiden ostovoiman paraneminen on täysin hallituksen politiikan ansiota
Oikaisu: Ostovoiman muutokset johtuvat enimmäkseen liittojen neuvottelemista palkankorotuksista: tänä vuonna palkat nousevat useimmilla aloilla reilulla kahdella prosentilla. Hallituksen päätöksillä esimerkiksi 2 400 euroa kuukaudessa tienaavan veroprosentti laskee 0,7 prosenttiyksikköä. Menneiden vuosien vahvan työllisyyskehityksen ansiosta työttömyysvakuutusmaksua on pystytty laskemaan, mikä myös parantaa ostovoimaa muttei ole hallituksen ansiota.
Väittämä 8: Palkkaerot kaventuisivat valtakunnansovittelijan käsien sitomisesta huolimatta
Oikaisu: Kun valtakunnansovittelija ei saisi ylittää yleistä linjaa sovintoehdotuksessaan, korotusten hakeminen työtaisteluilla vaikeutuisi. Jatkossa työnantaja voisi nykyistä helpommin torjua julkisten ja naisvaltaisten alojen palkkojen kuoppakorotukset.
Väittämä 9: Ay-liike ei edusta suomalaisia työntekijöitä eikä kunnioita demokraattisesti valittuja päättäjiä
Oikaisu: Ay-liike edustaa 1,5 miljoonaa suomalaista työntekijää, ja demokratiaan kuuluu oikeus vaikuttaa myös vaalien välissä. Hallituspuolueet ajavat erilaista politiikkaa kuin ennen vaaleja lupasivat. Jos hallituksen toimet lisäisivät työllisyyttä ja kaikki osallistuisivat julkisen talouden tasapainottamiseen, työntekijät hyväksyisivät ne. Tasapuolisuutta tavoitellessaan työntekijöillä on oikeus puolustaa omaa etuaan – jopa lakkoilemalla.
Väittämä 10: Kolmikantaisissa työryhmissä on kuunneltu myös työntekijäpuolta
Oikaisu: Työntekijöiden edustajien puheenvuorot on työryhmissä kuunneltu mutta sen jälkeen on edetty hallitusohjelman kirjausten mukaan välittämättä esimerkiksi muutosten olemattomista työllisyysvaikutuksista. Jopa oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota hallituksen tapaan survoa muutoksia eteenpäin.
Väittämä 11: Hallitusvetoinen työmarkkinapolitiikka on parempi sekä työntekijöille että yrityksille
Oikaisu: Työmarkkina-asioiden politisoituminen kasvattaa epävarmuutta ja lisää jäykkyyttä: kun muutoksia ajetaan ensisijaisesti lainsäädäntöön, hallituskokoonpanojen vaihtuessa syntyy heiluriliikettä.
Väittämä 12: Aikuiskoulutustuesta ei ole hyötyä kenellekään
Oikaisu: Aikuiskoulutustuki auttaa päivittämään osaamista ja vaihtamaan alaa. Sitä käyttävien mediaanipalkka on alempi kuin palkansaajilla keskimäärin. Aikuiskoulutustuki on joustava ratkaisu työn ja opiskelun yhdistämiseen, mikä hyödyttää työntekijöitä, yrittäjiä ja työnantajia.
Väittämä 13: Osa-aikatyöntekijöiden toimeentulon leikkaaminen johtaa automaattisesti kokoaikatöiden saamiseen
Oikaisu: Kokoaikatyötä ei ole tarjolla kaikille sitä haluaville. Sovitellun päivärahan leikkaaminen ei lisää kokoaikaisia työpaikkoja vaan osa-aikatyötä tekevien rahapulaa. Hallitus ei ole lisäämässä työnantajien velvoitteita tarjota kokoaikatyötä tai kiristämässä osa-aikatyön teettämisen edellytyksiä.
Väittämä 14: Asumistuen leikkaaminen lisää työnteon kannustimia pääkaupunkiseudulla
Oikaisu: Moni pk-seudulla ja isoissa kaupungeissa asuva saa asumistukea, vaikka tekee töitä koko- tai osa-aikaisesti. Tuen leikkaaminen johtaa esimerkiksi lapsiperheköyhyyden yleistymiseen. Leikkausta on perusteltu sillä, että asumistuki vaikuttaisi vuokriin, mutta esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tutkimukset osoittavat, ettei asumistuella ole vaikutusta vuokratasoon.
Väittämä 15: Lomautusilmoitusajan tai muutosneuvotteluaikojen puolittaminen ei leikkaa palkkaa
Oikaisu: Lomautustilanteissa palkanmaksu katkeaisi nykyistä nopeammin. Kun alle 50 henkilöä työllistävällä työpaikalla muutosneuvotteluaika poistetaan kokonaan, irtisanottava menettää jopa 1,5 kuukauden palkan. Suuremmissa yrityksissä muutosneuvotteluiden kesto puolittuu, mikä vähentää irtisanottujen palkallisia työpäiviä yhtä paljon. Sama pätee lomautusilmoitusaikaan.
Väittämä 16: Yhteistoimintalain soveltamisrajan nostaminen parantaa työllisyyttä
Oikaisu: Yt-lain soveltamisrajaa nostettaisiin nykyisestä 20 työntekijän yrityksestä 50 työntekijään. Lakimuutos ei paranna vuoropuhelua työpaikalla ja on omiaan heikentämään jopa tuottavuutta yhteistoiminnan sekä neuvotteluedellytysten heikentyessä yrityksissä.
Väittämä 17: Hallituksen toimet eivät vaikuta työehtosopimusten yleissitovuuteen
Oikaisu: Hallitus on antamassa järjestäytymättömille yrityksille samat sopimisen mahdollisuudet ja edut kuin järjestäytyneille, jolloin työnantajien kannustin järjestäytyä alenee. Yleissitovuuden keskeisin kriteeri on juuri työnantajien järjestäytymisaste.
Hallituksen suunnitelma helpottaa yrityskohtaisten työehtosopimusten tekemistä vaikuttaa myös yleissitovuuteen, koska vain valtakunnallinen työehtosopimus voi olla yleissitova. Jos valtakunnallisesta sopimisesta siirrytään yrityskohtaisiin sopimuksiin, osa työntekijöistä jää kokonaan työehtosopimusten ulkopuolelle.
Väittämä 18: Työnantaja saa kysyä, osallistuuko työntekijä mielenilmaukseen tai lakkoon
Oikaisu: Työnantaja voi kysyä työvuorosuunnittelun tai palkanmaksun vuoksi, onko työntekijä töissä, mutta tällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta kertoa työnantajalle, osallistuuko hän lakkoon.
Väittämä 19: Suomessa on paljon poliittisia lakkoja, joista aiheutuu yrityksille valtavat menetykset, vaikka ne ovat osattomia lakkoilun syihin
Oikaisu: Orpon-Purran hallitus on aiheuttanut toimillaan enemmän poliittisia lakkoja kuin vuosina 1991–2023 toimineet hallitukset yhteensä. Yritykset eivät ole sivustakatsojia, sillä hallitusohjelman monet kirjaukset ovat suoraan niiden etuja lobbaavien järjestöjen tavoitepapereista.
Väittämä 20: Ruotsissa poliittiset lakot on täysin kielletty
Oikaisu: Ruotsissa ei ole rajoitettu poliittisia työtaisteluita lainsäädännöllä. Työtuomioistuin on siellä katsonut jopa kaksi viikkoa kestäneen poliittisen työtaistelun lailliseksi. Lakkoja on naapurimaassa vähemmän, koska siellä työelämä ja työmarkkinat perustuvat osapuolien neuvotteluun ja yhdessä sopimiseen.
Väittämä 21: Hallitus vie Suomen työelämää pohjoismaiseen suuntaan
Oikaisu: Hallituksen toimet erkaannuttavat Suomea vuoropuheluun perustuvasta pohjoismaisesta mallista, jonka ytimessä ovat kattavat alakohtaiset työehtosopimukset ja riittävä sosiaaliturvan taso. Työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset heikentävät turvaverkkoja ja paikallista sopimista, yrityskohtaisia työehtosopimuksia ja työtaisteluoikeutta koskevat muutokset kollektiivista sopimista.
Juttu on tiivistelmä SAK:n Murskasimme myyttejä: 20 + 1 väittämää, joilla työelämäheikennyksiä perustellaan -julkaisusta. Lue se kokonaan täältä.