Vaikka Sähkötekniset työnantajat STTA ry:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Esa Larsén eläköityi elokuun lopussa ja aikoo vastedes keskittyä läheisiinsä ja harrastuksiinsa, tuskin hän malttaa täysin olla tes-neuvotteluita seuraamatta.
STTA:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Karppinen kehaisee häntä yksityiskohtaiseksi ja osapuolten näkökulmia huomioivaksi neuvottelijaksi. Sähköliittolaiset ovat istuneet säännöllisesti neuvottelupöydässä hänen kanssaan noin 15 vuotta sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimusta sorvaamassa.
Pyysimme pidettyä liittopomoa jatkamaan annettuja lauseita ja muun muassa kertomaan vinkkinsä mihin tahansa neuvotteluihin. Selvisi myös, minkä tavoitteen hän koki jääneen vielä kesken muiden jatkettavaksi.
Yhteistyö Sähköliiton ja sähköliittolaisten kanssa on ollut…
… viime vuosina tiivistä ja sanoisin tuloksellistakin, kun puhutaan valaisinhinnoittelun uudistamisesta ja urakkatyön yleismääräysten tarkistamisesta. Toivon, että myönteinen kehitys jatkuu tulevina vuosina. Tarvetta rakentavalle yhteistyölle ja uudistusten jatkamiselle on.
Useat Sähköliiton jäsenet ovat tulleet neuvotteluissa ja muissa yhteisissä tilaisuuksissa tutuiksi. Terveiset kaikille heille.
Työvuosieni aikana olen oivaltanut neuvottelemisesta, että…
… huumori auttaa tiukassakin paikassa. Kireä tai kiukkuinen ihminen ei neuvottele vaan julistaa tai haastaa. Huumorilla tunnelma pehmenee, ajatukset ja sanat muuttuvat rakentaviksi ja yhteistyöhakuisiksi. Riitelemällä ei sopimuksia synny kuin korkeintaan valtakunnansovittelijan pakeilla. Huumorin bonus on, että neuvottelusta tulee kaikkien kannalta mukavampaakin.
STTA:n jäsenyritykset ovat…
… lähtökohta ja voimavara järjestön toiminnalle. On tärkeää tuntea sähköasennusalan yritysten toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä: sähköturvallisuusnormeja, sopimusmuotoja, asennusmateriaaleja, koulutusta, työelämän realiteetteja ja ongelmia.
Parhaillaan alalla ja STTA:n jäsenistössä on meneillään voimakas rakennemuutos yrityskauppoineen ja eläköitymisineen.
Työnantajien järjestäytyminen omaan liittoon on…
… myös tänään tärkeää. Ellei yritys ole mukana päättämässä alan työmarkkinakysymyksistä, joku muu tekee päätökset omista lähtökohdistaan ja intresseistään. STTA perustettiin antamaan kaikille alan yrityksille koosta riippumatta ääni työmarkkina-asioissa.
Työnantajaliitto tarjoaa jäsenyrityksilleen…
… pitkäjänteistä kumppanuutta ja tukea tiedotuksen, koulutuksen ja neuvonnan muodossa.
Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus…
… on valitettavasti edelleen aivan liian monimutkainen ja osin ”salatiedettä”, mikä sotii osin sen päätavoitetta vastaan. Jos soveltajat eivät yrityksistä huolimatta ymmärrä sopimusta, he nakkaavat kirjan helposti nurkkaan ja kehittävät omat sääntönsä, joista ovat keskenään yhtä mieltä.
Työsuhteiden minimiehtojen turvaamisen näkökulmasta lyhyempi ja helpompi työehtosopimus on parempi. Oma tavoitteeni oli yksinkertaistaa ja selkiyttää sopimusta. Työmaata jäi paljon myös seuraajille…
Viimeaikainen työmarkkinakeskustelu…
… nostaa huolen, että neuvottelutoiminnan painopiste siirtyy jälleen kerran alakohtaisista asioista valtakunnallisiin. Alan kehittäminen jää tällöin jälleen sivuraiteelle. Se olisi sääli, sillä alan omia kysymyksiä eivät voi edistää muut kuin alan osapuolet. Pelkona on pysähtyneisyyden tila, joka ei edistä alaa eikä sen toimintaedellytyksiä. Se vahvistaa mielikuvaa työehtosopimuksesta turhana viestinä menneisyydestä.
Sähköalan ammatillisen koulutuksen nykytila on…
… juuri sellainen, millaiseksi STTA:ssa pelkäsimme sen muodostuvan, kun annoimme lausunnon ammatillisesta koulutuksesta säädettyä lakia koskeneesta ehdotuksesta Juha Sipilän hallitukselle. Osaamisesta puuttuu tasalaatuisuus, kun verrataan eri oppilaitoksissa tai samassakin oppilaitoksessa suoritettuja perustutkintoja keskenään.
Alan opetuksen resurssit ovat liian niukat, ja oppilaiden perusvalmiudet esimerkiksi käyttää työkaluja ovat heikommat kuin ennen. Yrityksissä on tuotu esiin ajatuksia, että alan järjestöjen tulisi luoda virallisen perustutkinnon rinnalle oma näyttökoejärjestelmänsä takeeksi opintonsa suorittaneen henkilön ammatillisesta osaamisesta.
Sähköalan tulevaisuus on…
… niin globaalilla kuin kansallisellakin tasolla parempi kuin kukaan olisi voinut vielä viisitoista vuotta sitten kuvitella. Syynä on ilmastonmuutos. Sähkö, sen hajautettu tuotanto ja automatiikalla optimoitu käyttö nousee yhä keskeisempään rooliin kaikkialla yhteiskunnassa. Työmarkkinaosapuolten on aiheellista huolehtia, ettei työehtosopimus estä alan kehittymistä ja menestystä. Tulijoita riittää muualta, elleivät ala ja sen järjestöt ole aktiivisesti kehityksessä mukana.
Seuraan tulevia tes-neuvotteluita…
… mielenkiinnolla. Nähtäväksi jää, millainen kattaus pöytään tulee valtakunnallisista asioista. Valtakunnallisiakin teemoja on hyvä tarkastella alan omista lähtökohdista. Muutoinhan alakohtaiset työehtosopimukset olisivat tarpeettomia.
Työnantaja- ja -tekijäliittojen asema ja tehtävät tulevaisuudessa…
… muuttuvat ehkä perinteisestä normien antamisesta enemmän paikallisten osapuolten konsultoimiseen. Näin ennustin jo 1990-luvulla, kun keskustelu paikallisesta sopimisesta käynnistyi. Painopisteen mahdollisesta muutoksesta huolimatta uskon työehtosopimusjärjestelmän säilyvän työsuhteen minimiehtojen määrittäjänä.
Eläkepäivinäni aion…
… antaa aikaa itselleni ja läheisille, hyville yöunille, mahdollisesti myös italian kielen opinnoille ja monimuotoiselle kirjoittamiselle.
Kuva: Mikko Arvinen
